Kuuntelet ehkä tätäkin blogia äänitiedostona. Ja miksi et kuuntelisi, onhan audiosisältöjen kulutus ollut viime vuosina valtavassa nosteessa. Pelkästään podcasteja kuuntelee Kansallisen mediatutkimuksen (KMT 2022) mukaan puolet yli 15-vuotiaista suomalaisista. Äänikirjoja kuunteli jo vuonna 2020 miljoona suomalaista (Tilastokeskus) ja luku on epäilemättä yhä kasvussa.
Miksi audio vetää?
Audion murros, kuten kaikki isot murrokset, ovat monen yhtäaikaisen kehityskulun summa. Audiosisältöjä, kuten podcasteja, äänikirjoja ja musiikkia, voi kuunnella lähes missä ja milloin vaan, mikä sopii vallan mainiosti kiireiseen elämäntyyliimme. Kuunteleminen vapauttaa kädet ja jalat muuhun tekemiseen, ja voimme puuhastella keittiössä tai ajaa autoa samalla kun opimme uutta tai viihdymme vaikkapa Antti Holman nokkeluuksien parissa.
Teknologinen kehitys on pohjustanut audion kulutuksen kasvua. Koska puhelin on mukanamme käytännössä koko ajan, minkä tahansa audiomateriaalin voi napsauttaa pyörimään ja antaa äänen soljua kuulokkeisiin. Entäs ne kuulokkeet sitten? Viimeistään Covid-pandemian aikainen etätyö toi luurit lähes jokaiselle toimistotyötä tekevälle. Älykaiuttimet kotona ja autoissa toistavat haluttuja ääniä kiltisti ja digitaalisen virheettömästi.
Kiinnostavaa on, että samalla kun äänitiedostoja kuunnellaan usein puhelimesta, taustalla vaikuttaa halu vapautua puhelimen tuijottamisesta. Näin ainakin Yhdysvalloissa, miksei siis Suomessakin. Yli puolet yhdysvaltalaistutkimuksen vastaajista oli sitä mieltä, että kuluttaa liikaa aikaa puhelimellaan. Audion kuunteleminen on oiva tapa pitää yllä informaation ja viihtymisen virtaa ilman että pitää puhelinta jatkuvasti kädessään. Ääni irrottaa meidät koneesta, vaikka napanuora onkin vielä perin lyhyt.
Markkinointia ja viestintää äänellä
Viime vuosina audiosisältöjen määrä on suorastaan räjähtänyt käsiin. Spotify avasi aikoinaan alustansa podcasteille, ja sen jälkeen tie niiden julkaisulle oli taivasta myöten auki. Nyt kaikki julkaisevat kaikkea: viimeisin uutinen kertoo YouTuben tuovan julki oman podcast-kanavansa. Ilmiö on siis niin iso, että jopa THE videokanava taipuu julkaisemaan ääntä ilman kuvaa.
Markkinoinnin ja viestinnän kentällä ääni on avannut uusia tapoja tavoittaa kohdeyleisöt. Podcastien ja äänikirjojen suosion kasvu on tehnyt audiosta merkittävän markkinointikanavan. Audiosisältöjen avulla yritykset voivat tarjota arvokasta sisältöä ja viestiä brändistään tavalla, joka ei ole mahdollista esimerkiksi perinteisen mainonnan tai markkinointikanavien keinoin.
Audiosisältöjä voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin. Esimerkiksi podcasteilla voidaan tähdätä asiakaskokemuksen parantamiseen, koulutuksen ja lisätiedon tarjoamiseen, bränditietoisuuden kasvattamiseen tai siitä saa yllättävän asiakaspalvelun apukeinon. Kiinnostavien ja hyödyllisten sisältöjen kautta brändit saavat mainosta tuotteilleen ja palveluilleen.
Pitkästä lyhyeen formaattiin
Olemme oppineet kuuntelijoiksi. Haluamme valistua ja viihtyä kuuntelun kautta. Äänikirjojen ja podcastin ohella lyhyemmät formaatit, kuten artikkelit, ovat lyömässä läpi äänenä. Voit valita, luetko Hesarin tai Suomen Kuvalehden artikkelin vai kuunteletko sen äänitiedostona. Podcasteissa haetaan uusia muotoja. Tallenteen ei aina tarvitse olla vähintään puolituntinen, vaan asia voi tulla napakasti käsitellyksi jo kymmenessä minuutissa.
Mitä tämä merkitsee markkinoinnille ja viestinnälle? Yrityspodcastit ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa. Nyt myös raportit, oppaat ja blogitekstit luetaan audioksi. Eikö olekin kätevää, että samalla, kun täytät astianpesukonetta, voit opiskella DNA:n tekkitrendejä? Ehkä sen jälkeen haluatkin kuulla lisää samasta aihepiiristä, ja siirryt yrityksen podcastin pariin? Yhtäkkiä oletkin viettänyt brändin viestien äärellä tunnin tai kaksi.
Sisällölle ääniformaatin yleistyminen asettaa uusia vaatimuksia. Podcastin käsikirjoittaminen ja tuottaminen on jo jotain aivan muuta kuin luettavaksi kirjoitettu artikkeli. Etenkin lyhyessä formaatissa lähtökohta on sama kuin videossa: koukuta heti. Audiota ei voi silmäillä eteenpäin, joten kiinnostus täytyy herättää välittömästi ja pitää yllä loppuun saakka.
Koneäänen aikakausi koittaa
Tekoäly siivittää seuraavaa isoa harppausta äänen käytössä. Apple ja Google ovat jo tuoneet valikoimaansa tekoäänellä luetut äänikirjat. Tekoälyn tuottama ääni särähtää vielä korvaan, mutta ei enää kovin paljon – ja jatkossa tekoälyn tuottamaa ääntä tuskin erottaa enää aidosta ihmisäänestä.
Oman äänen kloonaus on jo mahdollista. Tulemme näkemään, ehkä piankin, että aitojen ihmisten kloonatut äänet lukea posottavat tekstejä tuosta noin vaan. Äänen kloonaaminen ei ole ongelmatonta. Teknologia avaa aivan liian helpon väylän tehokkaille deep fake -sisällöille ja manipuloinnille. Näitä uhkakuvia on käsitelty perusteellisesti a.i.materin blogissa Äänen kloonaus – mahdollisuudet ja väärinkäytökset.
Audio on ilmiönä jo nyt valtava, ja se tulee entisestään kasvamaan. Onkin kiinnostavaa nähdä, millaisia muotoja se ottaa ja miten sitä käytetään tulevaisuuden metaversumeissa. Epäilemättä monella sellaisella tavalla, jota nyt ei osaa ajatellakaan.
Kiinnostaako audion tuottaminen, mutta et tiedä, mistä aloittaa? Ota yhteyttä, autamme sinua eteenpäin!
