Kuulostaako tutulta: viestintäosasto on viilannut tiedotteen viimeisen päälle, julkaissut sen laajalla jakelulla, ollut ehkä toimittajiinkin yhteydessä – tunnit kuluvat, mutta juttuja ei näy. Tässä kohtaa ollaan jo huolissaan, menikö jokin teknisesti pieleen vai missä mahtaa olla vika.
Usein käy vain niin, että viestintäammattilaisten kovasta yrittämisestä huolimatta juttuja ei ilmesty. Miten sinne toimitettuun journalistiseen mediaan siis lopulta pääsee? Tässä muutama PR-ammattilaisten hyväksi toteama vinkki.
1. Onko se uutinen?
Uutiseksi pääseminen edellyttää, että tarjolla on oikea uutinen. Se, mikä omassa organisaatiossa tuntuu maailmaa mullistavalta, ei välttämättä ole uutinen, josta valtakunnan mediat tekisivät etusivun jutun. Millainen aihe sitten ylittää uutiskynnyksen? Hyvän lähtökohdan tarjoavat esimerkiksi STT:n uutiskriteerit: asian pitää olla merkittävä, kiinnostava, yllättävä, ajankohtainen ja läheinen.
Kannattaa arvioida, miksi uutinen on tärkeä ja kenelle se on uutinen. Usein syy siihen, ettei juttua synny, on myös se, että aiheesta on jo kirjoitettu, eikä se tuo riittävästi uutta näkökulmaa. Jos kyse on vaikkapa uudesta ratkaisusta, jota ei ole ikinä ennen nähty, sen julkisuusmahdollisuudet ovat huomattavasti paremmat kuin tuotteella, jota on vain päivitetty. Myös tuotekehitykseen liittyvä erikoinen taustatarina voi herättää toimittajan mielenkiinnon.
2. Ketä se kiinnostaa?
Vaikka uutiskriteerit ovat yleistasolla samat, eri medioiden uutiskriteereissä on kuitenkin eroja. Kuluttajalehteä tehdään eri kohderyhmälle kuin ammattilehteä. Paikallislehteä kiinnostaa ennen kaikkea paikallisnäkökulma. Toimittajat saavat paljon yhteydenottoja päivittäin, mutta suurin osa viesteistä päätyy roskakoriin, koska sisältö ei ole heille olennaista. On tärkeää tuntea tiedotusvälineet, joille uutisen lähettää. Se auttaa ymmärtämään, mistä ne kirjoittavat, miten ja millaisia yleisöjä ne palvelevat.
3. Onko nyt oikea hetki?
Maailmantilanne vaikuttaa luonnollisesti siihen, mistä lehdet kirjoittavat ja joskus mediassa on jutturuuhkaa. Tietyt aiheet, kuten esimerkiksi verot ja vaalit, toistuvat säännöllisesti, jolloin niiden ajankohta tiedetään jo etukäteen. Kun jotain kerrottavaa on, toimittajaan kannattaa mahdollisuuksien mukaan olla yhteydessä hyvissä ajoin ennen h-hetkeä, jotta hänelle jää varmasti aikaa perehtyä aiheeseen ja kirjoittaa juttu julkaistavaksi heti, kun asia on julkaisuvapaa.
4. Ovatko materiaalit kunnossa?
Ennen tiedotteen lähetystä on tärkeää varmistaa, että teksti ja oheismateriaalit ovat kunnossa. Tiedotteen tekstin pitää olla ymmärrettävää ja selkeää myös sellaiselle lukijalle, joka ei ole alan asiantuntija. Valmiit lehtikuvat ovat asian julkaisun kannalta yllättävän tärkeitä liittää mukaan, sillä toimittajalla ei ole aikaa lähteä etsimään kuvia.
Tähdet eivät kaikesta huolimatta ole aina kohdillaan, eikä juttuja tule erinomaisista yrityksistä huolimatta. Syitä on monia. Flunssakausina ja lomien aikana pienet toimitukset joutuvat työskentelemään pienillä resursseilla. Silloin vain todella välttämättömät uutiset ja juttuaiheet tulevat julkaistuksi.
Hyviä juttuaiheita on joka päivä tarjolla paljon ja ne kilpailevat jossain määrin aina keskenään. Tästä ei kannata lannistua, sillä kerran esitelty aihe voi hyvinkin jäädä toimittajalle muistiin, jolloin siihen voidaan hyvinkin palata myös myöhemmin.
Kiinnostuitko? Tilaa uutiskirjeemme ja saat tuoreimmat viestintävinkit suoraan inboxiisi!
