Ida Vehnämäki 7.3.2023 10:09

B2B-podcastin salat: kaikki tuotannosta kuulijamääriin

Yrityspodcastit elävät kulta-aikaa, mutta mitä hyötyä B2B-podcasteista on yritykselle? Millainen on podcastin tuotantoprosessi? Entä kuinka paljon kuulijoita podcastille voi odottaa? Tässä blogissa Ida vastaa yleisimpiin B2B-podcasteja harkitsevien yritysten kysymyksiin ja valottaa, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon. Kiireisimmille lukijoille on koottu blogin loppuun näppärä yhteenveto.

Podcastien suosio on noussut valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja tämä näkyy myös B2B-podcastien määrän räjähdysmäisenä kasvuna. Aiheistakin löytyy mistä valita: on tulevaisuuteen, teknologiaan, myyntiin, bisnekseen ja rahaan keskittyviä podcasteja.  

Podcast antaa yritykselle mahdollisuuden tuoda esille omaa asiantuntemustaan, joten aihe kannattaa valita tarkasti. Mikä on sellainen aihio, joka korostaa organisaatiosi osaamista – ja josta riittää kerrottavaa?

Yhden jakson aikana sopiva määrä pureskeltavaa kuulijalle on yhden asian, konseptin tai ilmiön läpikäynti. Tutkimusten mukaan parhaiten pärjäävät podcast-jaksot ovat noin 30 minuutin mittaisia, eli sen pystyy kuuntelemaan vaikkapa työmatkalla, lounaalla tai lenkillä. Yrityksen sidosryhmät viettävät yleensä brändisisältöjen, kuten vaikkapa blogin tai artikkelin, parissa muutaman minuutin. Sen vuoksi on kiinnostavaa havaita, että podcast venyttää tämän ajan puoleen tuntiin.  

Käsikirjoita ja briiffaa

Kuuntelijan koukuttava podcast ei synny tyhjästä asettamalla ihmisiä mikrofonin äärelle sanoen, että antaa mennä. Podcastien kuulijat nostavat esille erityisesti kolme tekijää esiin: hyvä sisältö, viihdyttävyys ja miellyttävät puhujat. Sisältöön ja sen kiinnostavuuteen voi panostaa esimerkiksi seuraavin vinkein.

Tärkein on käsikirjoitus. Podcastia, jossa on juontajien tai juontajan lisäksi asiantuntijavieras paikalla, ei luonnollisesti kirjoiteta sanasta sanaan valmiiksi. Riittävä määrä käsikirjoitusta on alun, lopun ja mahdollisten eri osioiden juonnot. Sen lisäksi on hyvä varautua kattavalla määrällä kysymyksiä, joita juontajat voivat kysyä asiantuntijalta keskustelun lomassa.  

Onnistuneen käsikirjoituksen salaisuus on podcastin vieraan kanssa käyty valmisteva keskustelu. Keskustelun aikana vieraalta voi varmistaa, mistä aiheista hän erityisesti haluaa puhua sekä antaa kysymyslistan, joka toimii osana käsikirjoitusta. Lisäksi vieraalle on syytä lähettää vielä ennen nauhoituksia koosteviesti, josta löytyvät kaikki ohjeet aina äänityspäivämäärästä tuotantotiimin yhteystietoihin asti.

Pidä huoli pidosta

Podcastin käsikirjoittaminen ja nauhoittaminen eivät vielä tuota eheää lopputulosta, vaan äänityksen jälkeen keskustelu editoidaan. Editissä jaksosta saa leikattua pieleen menneet pätkät, köhäisyt ja mahdollisesti turhan löysäksi jääneen dialogin. Leikkauspöydällä voidaan varmistaa yksi podcastin tärkeimmistä mittareista, eli pito.  

Pito mittaa sitä, kuinka pitkän ajan kuulija pysyy podcastin parissa. B2B-podcastille hyvä pidon kesto on 60–70 prosenttia podcastin kestosta, yli 70 prosenttia on jo huipputulos. Jos pito jää alle 60 prosentin, on syytä pohtia, mistä se johtuu. Jakso voi olla liian pitkä, polveileva tai punainen lanka katoaa kesken jakson.  

Jos podcastin takana piilevä valtava työmäärä aiheuttaa tässä kohtaa jo henkistä hikoilua, on parempi hakea käsipyyhe, sillä tässä ei suinkaan ole vielä kaikki. Kun podcast on editoitu, vuorossa on sen julkaisu, jonka voi tehdä monella tavalla. Joku voi haluta podin ainoastaan vaikkapa Suplaan, kun taas toinen tahtoo sen Spotifyihin.  

Tehokkuuden perään haikailevalle seuraava vinkki on kullanarvoinen: suosi Soundcloudia. Soundcloud julkaisualustana mahdollistaa podcastin levittämisen yhden täpän painalluksessa niin sinne, kuin myös Spotifyihin ja Apple-podcasteihin. Julkistusvaiheessa on myös syytä kiinnittää huomiota jaksokuvaukseen, jonka tulisi kertoa mahdollisimman tiiviisti, miksi juuri tätä podcastia kannattaa kuunnella.  

Kerro maailmalle podistasi

Onnittelut, nyt olet saanut podcastisi maailmalle – voiko nyt jäädä vain odottelemaan menestystä? Kuten odottaa saattaa, vastaus on ei. Julkaisun jälkeenkin edessä on vielä tehtävää, jotta kuulijat löytävät luoksesi. B2B-podcastia on ehdottoman kannattavaa markkinoida kohdennetuilla somekampanjoinnilla. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäiset orgaaniset postaukset organisaation kanavilta eivät yksinkertaisesti riitä.

Maksetun mainonnan lisäksi on ehdottoman kannattavaa tehdä podcast-jaksoista tiivistelmät artikkelin muotoon. Kaikki kohderyhmästäsi eivät välttämättä kuuntele podcasteja tai sitten lyhyessä vapaahetkessä on helpompaa lukea artikkeli, kuin käyttää kuunteluun aikaa.  

Suosituimmat podcastit ovat poikkeuksetta jatkuvaluontoisia: niitä julkaistaan joko tuotantokausittain pienien taukojen saattelemana tai jatkuvasti tietyllä aikavälillä. Jokaisen eri vaiheen siis pääsee toteuttamaan monen monituista kertaa.  

Lopuksi vielä tärkein asia: eli kuinka monta kuulijaa B2B-podcast kesimäärin saa? Keskimääräinen suomalainen podcast tavoittaa yhdellä jaksolla noin 200 kuuntelua. Yli 250 kuuntelua voikin ajatella B2B-podcastille jo varsin pätevänä tuloksena ja 500 kuuntelun kohdalla voidaan puhua jo erinomaisesta onnistumisesta.

TL; DR - kiireisimmille

  • Hyvä podcast-jakso käsittelee yhden konseptin, asian tai ilmiön. 
  • Toimivin pituus podcastille on noin 30 minuuttia. 
  • Älä improvisoi, vaan tuota käsikirjoitus.  
  • Jos kutsut vieraan podcastiin, keskustele kaikki tarvittavat asiat läpi etukäteen. 
  • Podcastin tärkein mittari on pito, eli kuinka kauan kuulija pysyy sisällön parissa. 60-70 prosenttia jakson kestosta on hyvä lukema B2B-podille. 
  • Markkinoi podcastia julkaisun jälkeen maksetulla mainonnalla ja tiivistelmäartikkeleilla. 
  • 250 kuuntelua on B2B-podcastille hyvä haamuraja onnistumisen mittaamiseen.  

Kaipaatko apua podcastisi suunnitteluun tai toteuttamiseen? Me autamme sinua mielellämme, ota yhteyttä
 
Lähteitä: 
 
Millaisista brändi-podcasteista kuulijat pitävät eniten? Nyt se on tutkittu! 
Miksi tehdä yrityspodcast? 
Podcast-tutkimus 2020
Podcastien käyttö markkinoinnissa – mitä hyötyä niistä saa ja mitkä ovat sudenkuopat? 
Miten podcast saadaan leviämään?