Yrityksen arvot ovat brändityön peruspilareita ja niistä osataan viestiä monitahoisesti. Voidaankin sanoa, että mediailmasto on täyttynyt arvopuheesta ja odotuksista. Nyt puheen rinnalle on noussut, ainakin teknologiayrityksissä, aidoista teoista viestiminen.
Teknologia-alaan erikoistuneen viestintätoimiston uumenissa pyörittelemäni teemat ovat muuttuneet täysin vain muutamassa vuodessa. Aikaisemmin tehtävämme oli viestiä lähestulkoon vain tuotteista ja palveluista. Nyt rinnalle ja ohi ovat tulleet suuremmat asiat. Organisaatiot haluavat kertoa eettisyydestä, ihmiskeskeisyydestä ja ympäristöystävällisyydestä. Omaa napaa tuijotellaan entistä harvemmin.
- Monimuotoisuuden kasvattaminen alkaa jo peruskouluiässä.
- Vihreä siirtymä on osa eettisempää, ihmiskeskeistä valmistavaa teollisuutta.
- Työntekijöiden jaksamisen ja ammatillisen kasvun tukeminen niin työssä kuin vapaalla.
- Fotoniikka ja nanoteknologia mullistavat lääkkeiden annostelun.
Ohessa on muutama esimerkki aiheista, joista olen kirjoittanut oppaita ja artikkeleita, järjestänyt mediatapahtumia tai ehdottanut juttuideoita toimittajille. Toki edelleen perinteisellä tuoteviestinnällä ja -markkinoinnilla on paikkansa ja roolinsa. Sen rinnalle on noussut arvojen mukaisen toiminnan merkitys liiketoiminnan ajurina ja tulevaisuuden takaajana.
Nuorisolaiset ja vaativat millenniaalit karttavat arvoristiriitojen kourissa kamppailevaa työnantajaa. Kumppaneiksi eivät kelpaa enää yritykset, joilta olennaiset vastuullisuuden askelmerkit puuttuvat. Eurojen lisäksi muutosta on siivittänyt eksistentiaalinen pakko. Meistä kenelläkään ei ole minkäänlaista bisnestä, jos planeettamme elämää ylläpitävä ekosysteemi romahtaa.
Sanoista teoiksi – käsienheiluttelu on mennyttä aikaa
Epäilijöiden on ollut helppo vedota onttoon sanahelinään aina arvopuheen noustessa esiin. On helpompi ajatella tekevänsä hyvää, olevansa ihmisyyden puolella ja pyrkivänsä ilmastoystävälliseen elämätyyliin kuin tehdä konkreettisia tekoja niiden eteen. Hyvä tahto ja kauniit puheet eivät kuitenkaan yksistään tuota tulosta.
“Haluaisimme lisätä tiimimme monimuotoisuutta, mutta naiset ja erilaiset vähemmistöt eivät vain hae meille töihin”. Takavuosina tiuhaan toistunut inhokkilauseeni kuulostaisi hyvin erilaiselta myynnin näkökulmasta: “haluaisimme myydä palveluitamme, mutta kukaan ei vain osta niitä”. Harva kuitenkaan lyö hanskoja tiskiin etsimättä ratkaisuja pulmaan, kun kyseessä on puhtaat eurot.
Enää ei riitä, että halutaan saavuttaa jonkinlainen tila tai lopputulos. Konkretia vie ja teot näyttävät tietä. Suuryrityksen tahtotila laittaa ympäristökestävyys liiketoiminnan keskiöön ei ole uutisaihe. Mitattavat toimenpiteet, merkitykselliset vaikutukset ja läpinäkyvyys viestinnässä ovat tämän päivän vähimmäisvaatimus. Muovihammasharjan vaihtaminen bambuun lentoyhtiön bisnesluokassa on toki aihe sekin, jos teemana on viherpesu.
Myös teknologiayrityksissä tiedetään tämä. Viherpesun klangia vältellään kuin koronatartuntaa konsanaan. Ei ensisijaisesti siksi, että se näyttää huonolta, vaan koska kosmeettiset ja näennäiset teot eivät tunnu saavutuksilta, joista ollaan aidosti ylpeitä. Työnantajabrändityössä korostuu jaksamisen, jatkuvan oppimisen ja hyvinvoinnin teot, sillä ihmisistä halutaan pitää aidosti hyvää huolta. Kestävän työtahdin aikakaudella nälkäiset näköalapaikkojen timanttiset sankarit alkavat olla jo mennyttä aikaa.
Se mitä minulta halutaan ostaa, on markkinointiviestintä. Ja se mitä minun asiakkaani haluavat viestiä, on keinoja ja tekoja, joiden avulla voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia oman kestävyyden ja eettisyyden kehittämiseksi. Viestijän perspektiivistä tämä on sangen herkullinen kehityssuunta, sillä sattumalta ne ovat myös niitä asioita, joista näiden yritysten yleisöt haluavat niin omissa kanavissa kuin ansaitussa mediassa lukea.
Me myös harjoitamme itse sitä, mistä saarnaamme. Vastuullisuustyöstämme voitkin lukea kollegani Essin mainiosta blogista.
Koitko tämän blogipostauksen hyödyllisenä? Kliksuttele itsellesi myös uutiskirjeemme, ja saat näitä tällaisia inboxiisi aina kerran kuukaudessa.
