Haluatko varmistaa oman luovuutesi, saada ideat virtaamaan? Oikea ratkaisu on toimia samoin kuin esivanhempamme savannilla: liikkua niin paljon kuin mahdollista.
Viimeksi kirjoitin, että olen teknologiaoptimisti ja innoissani markkinoinnin teknologiasta. Mikään tietotekniikka ei kuitenkaan korvaa sitä, mikä on olennaista onnistuneessa markkinointiviestinnässä: aivotyö. Se vaatii luovuutta ja ideointikykyä.
Tehokkain tapa taata sujuva aivotyö ei ole makoilla lukemassa luovuusopasta tai istua Markkinoinnin viikoilla kuulemassa yllätyksettömiä esityksiä. Sen sijaan viestijän täytyy tiedostaa, että aivomme ovat miljoonia vuosia sitten sopeutuneet elämään savannilla.
Ihme höpötystä? Ei ole. Tätä tarinaa tukevat tiukan tieteelliset faktat, monen kokemukset, myös omani.
Potkua luovuuteen, muistiin, oppimiseen
Ruotsalaisen psykiatrin Anders Hansenin äskettäin ilmestynyt teos Aivovoimaa ja TED-puhe avaavat liikunnan ja aivojen suhdetta kiehtovalla tavalla. Hän nojautuu lukuisiin tutkimuksiin, jotka myös kertovat ihmisen savannijuurien merkityksestä.
Stanfordin yliopiston tutkimus todistaa, miten kävely terästää luovuutta. Vertailuryhmistä toinen käveli, toinen ei. Liikkumista harrastaneen ryhmän luovuus parantui keskimäärin 60 prosenttia verrattuna liikkumattomien ryhmään.
“Kävely avaa ideoiden vapaan virran”, tutkimusraportti kiteyttää.
Mistä luovuusbuusti sitten johtui? Sitä ei vielä osata tarkasti selittää. Muut tutkimukset antavat paljon johtolankoja.
Liikunta aktivoi hippokampuksen, jossa alkaa syntyä uusia aivosoluja. Iän myötä hippokampus kutistuu, mutta liikunta tekee ihmeitä. Eräässä tutkimuksessa liikuntaharrastuksen aloittaneiden hippokampus kasvoi kaksi prosenttia. Se kumosi parin vuoden verran ikääntymisen tuhoja!
Liikunta ja erityisesti juoksu virkistää muistia, parantaa oppimista ja avaruudellisen hahmottamisen kykyä. Muistin paranemisen syy näyttää olevan tietty proteiini, jota juoksemisen tuloksena lihaksissa syntyy ja kulkeutuu aivoihin.
Liikunnan hyödyt ja vaikutukset aivoille – ja samalla syntyvä mielihyvä – johtuvat evoluutiosta. Lajimme syntyi liikkumaan. Tämän todistaa yhä savannilla muinaista metsästäjä-keräilijöiden elämäntapaa noudattava hadza-kansa. Sen jäsenet liikkuvat valveillaoloaikansa liki jatkuvasti, enimmäkseen kävellen.
Savannilla hengissä säilyminen vaati ja vaatii loputonta liikkumista. Siksi aivot palkitsevat liikkumista mielihyvää tuottavilla hormoneilla.
Luovuuden hetkiä
Itse aloitin lenkkeilyn kuusi vuotta sitten. En ole muuttunut atleetiksi, mutta tunnen, kuinka kuntoni on parantunut ja saan aikaan enemmän ja parempaa. Usein koen lenkkipolulla voimakkaita luovuuden hetkiä. Olen työstänyt päässäni asiakasblogeja ja tiedotteita, jopa kirjoittanut trillerin alkuluvun aika kovaa juosten.
Pari kertaa harrastukseen on tullut pitkä tauko, kun en muka millään ehtinyt lenkille. En silloin tiennyt, miten paha virhe tuli tehtyä.
Monet kuuluisuudet, kuten Steve Jobs, Sigmund Freud, Charles Dickens ja Aristoteles ovat vannoneet kävelyn ja kävellen pidettyjen tapaamisten nimiin. Meidän viestijöiden kannattaa ottaa heistäkin mallia.
Jos laiminlyömme savanni-ihmisen itsessämme, ideat kuihtuvat ja kärsimme huonosta muistista. Lyhytkin patikointi purkaa luovuuden kahleita.
Kun syksyn viileys puraisee, oma kynnykseni lähteä liikkeelle nousee. Inhoan kylmää. Sinnittelen uneksimalla, että jonakin päivänä kirmailen savannin lämmössä hadzojen kanssa. Ehkä jaat unelmani?
