Tekoäly tarjoaa Suomen teollisuudelle mahdollisuuden merkittävään tuottavuusloikkaan. Onnistuminen kuitenkin edellyttää tehokasta viestintää. Tämä jäi päällimmäisenä mieleen, kun poikkesin Tampereella Alihankintamessuilla, joiden teemana oli tekoäly.
Vuodesta 1988 järjestetty Alihankintamessut on Suomen ja Pohjoismaiden suurin teollisuuden messutapahtuma. Yli tuhannen näytteilleasettajan joukkoa dominoivat keskisuuret metalli-, muovi- ja elektroniikkaosien tilausvalmistajat eli alihankkijat. Mukana oli kaupunkiseutujen messuosastoja sekä muutama päähankkija eli suuri teollisuusfirma.
Lähes 20 000 messuvieraasta tuskin kukaan välttyi törmäämästä tämänkertaiseen teemaan ”tekoälyllä tuottavuutta”. Päälavalla messuhallien solmukohdassa kaikui kaiken aikaa puhetta tekoälystä.
Teemalle oli kokonaan omistettu pienin messuhalleista, joskin sinne piti varta vasten mennä. Muissa messuhalleissa ei näkynyt tekoälystä vilaustakaan, mikä herätti epäilyn: Moniko osallistuja palaa messuilta sorvin ääreen – jopa kirjaimellisesti – ja miettii, että tekoäly on eilisen pöhinää, ja nyt on aika tehdä ”oikeita hommia”?
Yrityksillä ei ole varaa jättäytyä sivuun
Puhujista moni esittikin huolensa. Fastemsin digitaalisen liiketoiminnan johtaja Heikki Hallila totesi, että tekoäly on abstrakti asia, jonka konkretia on vaikea hahmottaa. Hänen mielestään onnistumisen suurin este on vajavainen dialogi erityisesti ylimmän johdon kanssa. Tekoälyn pitää olla säännöllisesti johtoryhmän agendalla.
Teknologiaa sinänsä kukaan ei pitänyt haasteena eikä tekoäly ole edes uutta teollisuudessa. Sen sijasta Zeal Sourcingin konsultti Oliver Kaivola korosti valtavaa muutosjohtamisen tarvetta, jotta ihmiset pysyvät mukana kehityksen vauhdissa.
Keynotessaan Silo AI:n entinen palveluliiketoiminnan johtaja Seppo Kuula, nykyinen Cloud1:n toimitusjohtaja, muistutti riskistä jättäytyä sivuun kehityksestä: Tekoälyä hyödyntävät yritykset tulevat syrjäyttämään ne yritykset, jotka sitä eivät käytä.
Fomo, fear of missing out, kirittääkin tarttumaan toimeen. Kuula kuitenkin arvosteli yrityksiä siitä, että niissä näperrellään merkityksettömiä applikaatioita ja proof-of-concept-kokeiluja. Mitään riskiä niihin ei sisälly eikä niitä koskaan viedä tuotantoon. Motivoijana on lähinnä halu todistella itselle, että tekoäly etenee. Tämän sijasta Kuula rohkaisi miettimään, mikä on omalle yritykselle se kaikkein isoimman hyödyn asia, ja tarttumaan sen ratkaisemiseen tekoälyn voimalla.
Olin odottanut, että mediassa esiteltävät suurten yritysten AI-toteutukset innostaisivat muitakin. Osa puhujista kuitenkin arveli, että nämä uutiset ja tekoälyn ympärillä vellova hype nostavat monissa yrityksissä pintaan epätoivon tuskanhikeä: Syntyy kuvitelma, että kaikki muut ovat jo pitkällä. Kyselyjen mukaan jopa puolet Pohjoismaiden pörssilistatusta teollisuudesta käyttää tekoälyä – kaikessa teollisuudessa suuri enemmistö on todellisuudessa Kuulan kuvaamissa lähtökuopissa.
Valtavia hyötyjä tarjolla tuottavuuteen ja laatuun
Puheenvuoroissa kävi selväksi, että Suomen teollisuudelle on tarjolla iso tuottavuusloikka. Tekoäly parantaa tuottavuutta, laatua, tuotannon koneiden luotettavuutta, huoltoa, myyntiä, markkinointia ja turvallisuutta sekä nopeuttaa prosesseja ja auttaa tunnistamaan pullonkauloja.
Tekoäly on toki ollut teollisuuden käytössä jo pitkään, mutta etupäässä isoissa yrityksissä ja vain koneoppimisen muodossa. Datamassoja on pyritty analysoimaan huoltotarpeiden ja tappiota aiheuttavien tuotantohäiriöiden ennakoimiseksi.
Hypehuuman nostanut generatiivinen tekoäly tuo uuden ulottuvuuden, kun teollisuuden tekijät voivat keskustella ensi kertaa järjestelmien kanssa luonnollisella kielellä. Esimerkiksi tehtaan operaattori voi saada reaaliaikaisia ohjeita prosessin optimointiin ilman teknisen datan tulkintaa.
Luova tekoäly parantaa teollisuudessa myös asiakasymmärrystä. Sudenkuoppana on keskiarvoistaminen, joka tasapäistää myyntiä ja markkinointia, kuten Netprofilen Insight Track -raporttikin varoittaa. Keskusteluissa pohdittiinkin sitä, että tekoälyn vapauttaessa rutiineista korostuu ihmisten kohtaamisen arvo.
Kirkasta ongelma, luo visio, poimi helpot voitot
Puhujat valoivat uskoa teollisuuden päättäjiin. He opastivat, että läheskään kaikkea ei tarvitse rakentaa itse, sillä saatavilla on valmiita tekoälypalveluita tai rakennuspalikoita.
Innofactorin myyntipäällikkö Aki Sundell kehotti toimimaan tässä järjestyksessä: tunnista prosessit, joiden kehittäminen tuo eniten arvoa, aseta tavoitteet ja valitse menetelmät. Tämän jälkeen täytyy johtaa muutosta ja juurruttaa tekoälyä.
Fastemsin Heikki Hallila kehotti myös tunnustamaan, mitä ei itse tiedä ja hankkimaan kumppaneita. Sitten täytyy luoda visio ja suorittaa haltuunotto.
Koko Suomen kannalta on paljon merkitystä, onnistuuko teollisuus toimimaan näin nasevasti. Olennaista on poimia ilman vetkuttelua ne helpot voitot, joilla tuottavuus nousee monissa tehtävissä. Varma tappio tulee, jos jättää nämä tekemättä.
Miltä näyttää oman yrityksesi tilanne tekoälyssä? Millaisia tarinoita voit kertoa? Onko jopa kehitetty tekoälyä hyödyntävä ratkaisu, mutta siitä on hankala saada toimivaa viestiä aikaiseksi? Herättääkö tekoäly innostusta vai tuottaako se tuskanhikeä?
Netprofile osaa kääntää teknologian hienoudet muotoon, joka puhuttelee ja innostaa niin liiketoiminnan päättäjiä kuin eri alojen ammattilaisia.
Ota rohkeasti yhteyttä, jos yrityksesi kaipaa apua tiellä menestykseen – vaikkapa tekoälyn saralla!
