Toimittajat irvailevat usein ihan syystä tiedotteille, jotka tursuavat jargonia, hyhmäisiä lauserakenteita ja epäselviä ilmauksia.
Meistä jokainen tietää, millaisista teksteistä on kyse. Ikävä asia kirjoitetaan passiiviin, hinta muuttuu eikä nouse, ja haasteellinen toimintaympäristö luo tulospaineen. Silloin toimia tehdään, vaihtoehtoja kartoitetaan ja muutosta lähdetään hakemaan.
Tässä ajassa näyttää aina rohkealta, kun luottaa viestinnässään hyvään subjekti-predikaatti-objekti -rakenteeseen.
Mutta miksi se on niin vaikeaa? Se johtuu siitä, että aktiivissa oleva lause kertoo tai antaa osviittaa siitä, kuka on vastuussa. Ei ole hauskaa kertoa, että johtoryhmän jäsenet etsivät omilta aloiltaan yhteensä 100 miljoonan euron säästöjä, tai hallitus työskentelee yötä päivää pilkkoakseen yrityksen myyntiin.
Muuttunut tuotto-odotus ei kuulosta ollenkaan niin ikävältä kuin se, että sijoittajien mielestä firma alisuoriutuu. Jälkimmäisessä esimerkissä ahneen leiman saavat sijoittajat, toimitusjohtaja puolestaan saa epäsuorat haukut alisuoriutumisesta.
Selkärangattomuus näyttää huonolta
Hyhmäinen ja epäselvä voi tuntua turvalliselta epämiellyttävissä tilanteissa. Ehkäpä lukija ei huomaa kenen vastuulla asia on, jos lauseessa ei kerro tekijää?
Usein kuitenkin huomaa. Silloin epämääräinen kieli saa firman näyttämään entistä näätämäisemmältä. Etenkin isoissa muutostilanteissa kannattaa miettiä tarkkaan, piilottaako syyt ja seuraukset passiiviin vai käyttääkö tilaisuuden hyväkseen rakentaa laajempaa narratiivia asiakkaiden, työntekijöiden, sijoittajien ja yleisön kesken.
Ulkoinen viestintä on usein myös tehokkainta sisäistä viestintää. Kun et kanna vastuuta ulkoisten sidosryhmien silmissä, et kanna sitä myöskään työntekijöiden silmissä.
Älä ruoki kremlologia
Tyhjiöillä on taipumus täyttyä. Jos viesteissäsi ei ole merkitystä, yrityksesi sidosryhmät kaivavat sisältään kremlologin ja alkavat itse keksiä niitä sosiaalisessa mediassa ja työpaikan kahvipöydässä.
Yleensä tulkinnat ovat yrityksen kannalta ikävämpiä kuin todellinen tilanne. Ennen kaikkea ne eivät pidä paikkaansa.
Kannattaa miettiä, ruokkiiko omalla viestinnällään kremlologien huhumyllyä.
Suosikkini hyhmäisestä kielestä on erään käyttämäni bugisen palvelun yleinen vika-ilmoitus: ongelma on ilmaantunut. Pitäisikö ottaa arkikäyttöön?
Tarvitsetko toimivampia tiedotteita? Hukutko kieliopin pyörteisiin? Me autamme – tutustu palveluihimme!
Kuva: Angelina Litvin on Unsplash
