Pääsin halaamaan hollantilaisen startupin, Somnoxin, kehittämää nukkurobottia Hollannin Delftissä sijaitsevassa Robo Valley:ssä. Lämpimästi uneen tuudittava tekoälyinen maapähkinä tuntui heti turvalliselta ja ihanalta unikaverilta. Mukava keskustelu startup-tiimin kanssa myös vakuutti, että tässä on kaikki hittiainekset kasassa.
Osallistuin 20.-21.3. Airo Islandin järjestämälle huikealle roboreissulle Euroopan robotiikan huippukeskittymään. Matkalla oli mukana noin 40 suomalaista robotiikan opettajaa, kehittäjää ja kehityksestä kiinnostunutta toimijaa.
"Unettomuus on vakava ongelma ja lääkehoito on käytännössä vain laastaria", äitinsä unettomuusongelmasta nukkurobotti-idean saanut Julian Jagtenberg kertoi. Lukuisat anturit ja tekoäly ovat täydellinen luomuratkaisu.
Robotit eivät siis vie meiltä ainoastaan tylsät, vaaralliset ja likaiset työt, ne myös pelastavat meidät turruttavilta kemikaalicocktaileilta. En yhtään ihmettele, että vasta protovaiheessa oleva kuuma nukkurobo on jo median suosikki. Ei yllätä sekään, että YesDelft-inkubaattori vetää sekä mediaa että sijoittajia puoleensa kuin Mars-planeetta Elon Muskia.
Somnoxin idean isä on teollinen muotoilija Julian Jagtenberg. Hänen ydintiimiinsä kuuluvat ohjelmistoinsinööri, mekaniikkainsinööri ja sähkö- ja ohjelmistoinsinööri. Diversiteetti on onnistumisen ytimessä. Robotiikka vaatii useiden tieteenalojen ja osaamisen yhdistämistä.Unelmien konepajahallissa diversiteetti kukoistaa
Se, mikä Delftissä pisti erityisesti silmään, oli kaikkeen tekemiseen sisäänrakennettu monimuotoisuus. Delftin teknillisessä yliopistossa opiskeluvuoden mittaisen robotiikkaprojektin tiimin on oltava poikkitieteellinen tai D: Dream Hall -pajalle ei ole tulemista.
Opiskelijat kehuvat kilvan unelmien hallia, innostavia robotiikkaprojekteja ja poikkitieteellisen tiimin kautta syntyviä rajapintoja ja osaamista. Jokaisella tiimillä on myös projektin johtaja sekä markkinoinnista ja viestinnästä vastaava opettelemassa omaa tulevaa ammattiaan. 
Delftin Teknillisen yliopiston D: Dream Hall on suuri tehdas, jossa pörisee. Robottien rakentaminen vaatii monipuolisia työstökoneita, joihin opiskelijat saavat koulutuksen ja pääsevät rakentamaan robotin mekaanisia osia tarpeidensa mukaan. Kuvassa eksoskeleton-tiimin markkinointivastaava esittelee meille selkänsä takana näkyvää ulkoista tukirankaa, jolla esimerkiksi jaloistaan halvaantunut voi nousta pystyyn ja kävellä.
Pääsimme myös tutustumaan useaan erilaiseen toimijaan Rotterdam Science Toweriin, jossa Erasmus Center for Entreneurship -startuphub tuo yhteen startup-yrittäjiä, innovaattoreita, tutkijoita ja luovia kykyjä. Vasta muutama kuukausi sitten avatussa hubissa työskentelee jo yli 500 henkilöä.
Robo Valley tavoittelee taivaita
On täysin selvä, että robotisaatio tulee lyhyessä ajassa muuttamaan sekä sänkykaverimme että taivaan yläpuolellamme. Euroopan komissio on nostanut miehittämättömän ilmailun keskeisten tavoitteiden joukkoon ilmailustrategiassaan. Miehittämättömien ilma-alusten teknologioiden ja palvelujen markkinan on arvioitu kasvavan vuoden 2015 aikaisesta 5,3 miljardista dollarista 11,6 miljardiin dollariin vuoteen 2023 mennessä. Tämä nopeasti kasvava markkina on Delftissä otettu tiukasti haltuun.
Pääsimme tutustumaan juuri koelabrasta kuoriutuneisiin hyönteismäisiin droneihin. Sen verran jännittävistä jutuista oli kyse, ettemme saaneet kuvata dronevauvoja.
Pääsin myös haastattelemaan Delft Aerial Roboticsin perustajaa ja liiketoimintajohtajaa Lucas Van Oostrumia. Katso koko Facebook-livehaastattelu täältä.
Van Oostrum kertoi, että droneista kehitetään täysin itsenäisiä toimijoita. Se merkitsee ihmisen poistamista yhtälöstä ja korvaamista tekoälyllä, joka mahdollistaa autonomian, suurten datamäärien keräämisen ja muuttamisen tiedoksi sekä hyödyksi.
Aivan keskeistä dronejen teknologia- ja palvelukehityksen kannalta on mahdollisuus operoida suoran näköyhteyden ulkopuolella. Van Oostrum on tehnyt yhteistyötä suomalaislähtöisen Sharper Shapen kanssa. Yhtiön miehittämättömät pienoiskopterit tekevät mm. sähkö- ja voimalinjojen kunto- ja maastokartoituksia. Suurin taloudellinen potentiaali on juuri näköyhteyden ulkopuolella. Euroopan komissio ja Sesar-yhteistyöverkosto (Single European Sky) tekevät määrätietoista työtä kasvavan lentoliikenteen hallintajärjestelmien kehityksessä.
Van Oostrumin mukaan Suomi on erityisen kiinnostava paikka ilmailuliikennelogistiikan kehittämiseen, koska se tarjoaa lainsäädännöllisesti, maantieteellisesti ja verkkoinfrastruktuurin vuoksi erinomaisen testiympäristön. Nokia on maailmanluokan verkkoinnovaattori ja 5G-verkko avaa täysin uusia kehitysmahdollisuuksia droneille.
On selvää, että lentoliikennelogistiikan kehittämiseen tarvitaan testiympäristöjä ja Suomi on yksi kiinnostavimmista. Van Oostrumin mukaan ensiksi testeissä haluttaisiin hyödyntää syrjäseutuja ja sen jälkeen kaupunkiympäristöjä. Yhden kiinnostavan ympäristön tarjoaa esimerkiksi Malmin kenttä, jonka säilyttämisestä ilmailukäytössä on tehty kansalaisadressi. Tämän mahdollisuuden ohi ei ehkä Suomen ja Helsingin kannata ainakaan tietämättömyyttään nukkua.
Robotiikkaa vanhusten liikkumiseen ja tekoälyä valtiolle
Matkan päätteeksi haastattelin vielä lentokentällä Suomen valtion digijohtaja Nina Nissilää, joka tiivisti hyvin reissun annin (Facebook-live). Erityisen vaikutuksen häneen teki palkittu LEA, "robottirollaattori", jota on kehitetty yhteistyössä suomalaisten kanssa. Seuraavaksi hän haluaa kuulla lisää ohjelmistorobotiikasta. Lääkkeeksi suosittelin AIHelsinki-tapahtumia.
Kaikesta kuulee ja näkee, että Hollannin vuonna 2012 julkistaman robotisaatiostrategian hedelmät kypsyvät nyt vauhdilla. Startup-kielelle käännettynä Delftin Robo Valley -ekosysteemissä ja Rotterdamin Science Towerissa on aivan järkyttävän kova pöhinä päällä.
