Ida Vehnämäki 28.5.2024 0:15

Netpofilen raportti – Tekoäly tuli markkinointiviestintään – nopeat mukautujat poimivat murroksen hedelmät

Millaista on B2B-teknologian viestintä ja markkinointi tekoälyn aikakaudella? Entä miten teknologia-alan jatkuva muutos vaikuttaa viestinnän ja markkinoinnin toimintaympäristöön? Netprofile selvitti asiaa. Alan huippuammattilaisten vastauksissa nousivat esiin niin eettiset kysymykset, kyberturvallisuus, erottautuminen kuin resurssien kohdistaminenkin.  

B2B-teknologiakentällä muutos on ennennäkemättömän nopeaa. Netprofile päätti tarkastella tulevaisuutta haastattelemalla 21 pohjoiseurooppalaista B2B-teknologiayritysten viestinnän ja markkinoinnin johtajaa. Tulokset on kerätty tuoreeseen Insight Track 2024 -raporttiin. Ympäröivän maailman haasteet ovat monitahoisia ja monimutkaisia, ja löydösten kautta Netprofile ennakoi jylläävien trendien kehitystä ja vaikutusta toimialaan, liiketoimintaan ja yhteiskuntaan.  

Haastateltavien mukaan generatiivisen tekoälyn vaikutus B2B-teknologiaviestintään ja markkinointiin on mullistava: täydet 100 % vastaajista sanoi, että tekoälyllä on jo tänä päivänä vahva vaikutus viestinnän ja markkinoinnin menestyksessä. AI:n hyödyntäminen viestien tehokkaassa kohdentamisessa ja yksilöimisessä on kuitenkin haastavaa. 

”Keskeinen haaste tekoälyn suhteen on löytää sen käytön oikea taso, sillä saatavilla oleva tehokkuusetu kasvaa nopeasti ja voimakkaasti. Reippaimman saamamme arvion mukaan tekoäly automatisoi jopa 30–40 prosenttia viestinnän ja markkinoinnin tehtävistä. Tekoälyn tehokäyttöä tasapainottaa sisällöntuotannon kasvava laatuvaade: erityisesti teknologia-alalla sisältöjen uskottavuus, luotettavuus ja näkemyksellisyys ovat kaikki kaikessa”, kertoo Netprofilen toimitusjohtaja Juha Frey 

Taloudellisesti haastavat ajat eivät ruoki realismia odotuksissa viestintää ja markkinointia kohtaan. Parhaassa tapauksessa tekoälyn käyttöönotto tiimeissä johtaa viestinnän ja markkinoinnin tehostumiseen laadun kärsimättä – mutta edellytyksenä ovat päättäväiset investoinnit tekijöiden kouluttamiseen.  

 

Tarve inhimillisyydelle ei katoa, päinvastoin 

B2B-teknologiakentällä differoituminen on jatkuva haaste. Erottuakseen yrityksen on osattava puhutella kovan tason asiantuntijoita yksilöinä ja nostettava kielenkäyttönsä ammattijargonista aidolle, ymmärrettävälle ja tunnetasolla puhuttelevalle tasolle. Viestinnässä ja markkinoinnissa voittajat erottaa häviäjistä laatu, ei määrä.  

Merkittävässä mullistuksessa ovat myös yritysten käyttämät markkinointiviestinnän keinot: haastatelluista kukaan ei suunnitellut kasvattavansa investointeja perinteiseen mediamainontaan. Sen sijaan 81 prosenttia kertoi panostavansa vahvemmin ajatusjohtajuuteen, jolla halutaan vauhdittaa asiakassuhteiden syvenemistä.  

”62 prosenttia haastatelluista kertoi markkinointiviestinnän kolmen vuoden horisontin olevan epäselvä. Viestintä- ja markkinointitiimien on muututtava teknologian mukana. Tekoälyn suorittaessa rutiinitehtäviä inhimillinen strateginen näkemys nousee korkeaan arvoon”, sanoo Netprofilen strategiajohtaja Jirimiko Oranen. 

Kuten mikä tahansa teknologinen kehitysaskel, tekoäly tuo tullessaan eettisiä kysymyksiä. On varmistettava, ettei tekoäly tuota vääristynyttä tai eettisesti kyseenalaista sisältöä. Tietoturva on yhä vahvemmin osa yritysten yhteiskuntavastuuta, mikä viestinnän ja markkinoinnin tulee myös huomioida suunnitelmissaan. 

”Kun tekoäly tekee työstä nopeampaa ja halvempaa, kasvaa tarve erottaa syväosaamista edellyttävät sisällöt tusinatavarasta. Tekoäly voi nostaa sisällöntuotannon keskimääräistä tasoa, mutta huipputason suoritus vaatii jatkossakin inhimillistä näkemystä ja luovuutta”, Juha Frey summaa.  

Miten viestintä ja markkinointi voi hyödyntää tekoälyä paremmin? Entä kuinka viimeaikainen geopoliittinen kehitys ja kyberuhkien kasvu heijastuu yrityksiin? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen lataamalla Insight Track -raportin! 

Tätä raporttia varten Netprofile toteutti sarjan puolistrukturoituja syväluotaavia teemahaastatteluja viestintä- ja markkinointijohtajien kanssa, jotka toimivat Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan markkinoilla. Kaikissa kysymyksissä haastateltavia pyydettiin pohtimaan vastauksiaan seuraavan kolmen vuoden ajanjaksolla, vuosien 2024–2027 välillä.