Teknomaailman maanpäällisessä taivaassa SXSW:ssä puhuttiin keväällä 2024 tekoälystä niin paljon, että aloin epäillä puhujien ihmisyyttä. Puhujan optimismin asteesta riippuen tekoäly tehostaa, helpottaa tai vaikeuttaa töitä ja elämää.
Yhteinen näkemys oli, että jos tekoäly vie työt, kyse on jonkun muun töistä.
Futurologien työtä on ymmärtää ja jäsentää mahdollisia kehityskulkuja. Teknologia-alan evankelistoille maksetaan uskon valamisesta siihen, että juuri heidän yhtiönsä tarjoama kehityskulku on se kaikkein todennäköisin. SXSW:n tulevaisuutta luotaavia puheenvuoroja yhdisti pyrkimys kontekstoida tekoälyä: miksi tekoäly nousee juuri nyt, mitä se tarkoittaa eri aloilla, ja mitä tästä kaikesta seuraa ihmiskunnalle.
Futurologi Amy Webb tiivisti orastavan mullistuksen sanapariin teknologian supersykli. Supersykli tarkoittaa voimakasta ja pitkäaikaista kehityskulkua, jolla on merkittävä vaikutus muun muassa tutkimus- ja kehitystyön suuntaan, kysynnän muutoksiin ja yritysten arvostustasoihin.
Parhaillaan vahvistuvan teknologian supersyklin taustalla on kolmen innovaatioalueen nopea ja toisiinsa kietoutuva kehittyminen: nämä alueet ovat tekoäly, esineiden ekosysteemit ja bioteknologia.
Supersyklin vahvimpana ajurina toimii tekoäly, jonka kehitysvauhdin jatkuminen edellyttää massiivisia määriä uutta dataa. Tähän tarpeeseen vastataan valtavaa vauhtia kasvavalla määrällä verkkoon kytkettäviä sensoreita. Niiden muodostamat esineiden ekosysteemit tuottavat tekoälyn polttoaineeksi paitsi tekstiä, kuvaa ja videota, myös mittaritietoa kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä – mukaan lukien meistä ihmisistä.
Datalähteiden räjähtävän määrän perustalle kehitetään nykyisiä paljon tehokkaampia tekoälymalleja, jotka oppivat reaaliajassa kaikesta mitä maailmassa tapahtuu. Digitaaliset kaksoset eivät pian ole työläitä erikoisuuksia vaan valtavirtaa: tekoälyavusteinen simulointi lupaa valtavia tehokkuusloikkia suunnitteluun ja optimointiin esimerkiksi liikenteessä, teollisuudessa ja lääketieteessä.
Tämä mullistus leviää nopeasti kaikkialle.
Inhimillisyyttä vai tekoälyä? Haluaisin molemmat, kiitos.
Tekoälyn yhteydessä puhutaan harvoin inhimillisyydestä, paitsi vastakohtana. Poikkeuksen sääntöön tarjoili OpenAI:n ChatGPT:stä vastaava johtaja Peter Deng, jonka mielestä tekoäly itse asiassa korostaa inhimillisyyttä tukemalla luovuutta ja uteliaisuutta. Ensimmäistä kertaa meillä on keskustelukumppani, joka vastaa väsymättä mihin tahansa mitä keksimme kysyä.
Teknologian ja ihmisen rajapinnan jalostaminen onkin SXSW:n ydintä. Tänä vuonna vallitsi vahva konsensus siitä, että älypuhelimet syrjäyttävä konsepti sisältää jonkinlaisen älylasien ja puheohjauksen yhdistelmän. Vuosittaista Design in Tech -raporttia julkaiseva John Maeda käytti termiä Zero UI: Kun käyttäjä määrittelee toivomansa lopputuloksen, tekoäly hoitaa loput, oli kyse pizzan tilaamisesta tai animaatiovideoksi tiivistetystä markkina-analyysistä.
SXSW-esityksissä hahmotellut älylasit avaavat uudenlaisen tavan vuorovaikuttaa ulkomaailman kanssa. Tekoälyn ansiosta älylasit tuovat tarjolle tilanteeseen sopivaa tietoa ja toimintoja jo ennen kuin käyttäjä niitä tietoisesti kaipaa. Seuraamalla eri tilanteissa esimerkiksi silmien liikkeitä ja kehon lämpötilaa älylasit oppivat ennakoimaan käyttäjänsä toimintaa, tarpeita ja tunnetiloja.
Teknologian ja designin huippua nyt edustavia Apple Vision Pro -älylaseja käyttäisi kadulla kävellessään vain harva, mutta tilanne muuttuu, muoto kevenee ja hinta laskee. Ennustajasta riippuen älylasit ovat valtavirtaa alle viidessä tai viimeistään alle kymmenessä vuodessa.
Tekoälyn aikakaudella erotutaan tunnetasolla
Pitkän linjan teknologiavaikuttaja Sandy Carter tiivisti monet yhtä aikaa etenevät teknologian kehityskulut kokeilujen aikakaudeksi:
”We live in an experimental age.”
Varmaa on ainoastaan se, että teknologian supersyklin myötä maailma tulee näyttämään hyvin erilaiselta.
Johtamisen, markkinoinnin ja viestinnän näkökulmasta suurimmaksi haasteeksi nousee Sandy Carterin mukaan suunnittelun aikajänteen lyhentyminen. Kun horisontti on epäselvä ja mahdollisten tulevaisuuksien erot merkittäviä, pitkän tähtäimen linjauksiin sisältyy massiivisia riskejä. Optimistisen vision ja tavoitteen ohella päätöksiin vaikuttavat yhä useammin myös pelko, epävarmuus ja epäilys.
Tekoälyn tuottaman hälyn lisääntyessä on pureuduttava yhä syvällisemmin siihen, millä keinoin massasta erotutaan. Markkinoinnin ja viestinnän puheenvuoroissa korostuivat kokemus ja tunnetason yhteys, autenttisuus ja empaattisuus.
Taboo-markkinointitoimiston perustajaveljekset Andrew ja James McKinnon tiivistivät ytimeksi kokemukset, jotka ovat kertomisen arvoisia:
”People don’t go to see the Mona Lisa. They go to have seen it.”
Tämän hetken ja tulevaisuuden menestyjiä yhdistävät avoimet aistit, utelias mieli ja kyky navigoida muutosten keskellä. Kuinka hyvin nämä kuvaavat sinua ja organisaatiotasi?
Me Netprofilella innostumme teknomaailman uusista tuulista. Ota yhteyttä, niin jutellaan!
