…vai kenties tehokas tapa saada sisällöllesi näkyvyyttä? Vaikka kyseessä olisi maailman paras tiedote tai mediapitch, se ei välttämättä pääse läpi toimitusten tiukasta seulasta. Tällöin yksi vaihtoehto on turvautua natiivimainontaan. Mitä natiivimainonta on – ja miksi se herättää monissa negatiivisia tuntemuksia?
Yksinkertaisuudessaan natiivimainonta tarkoittaa mediassa julkaistavia sisältöjä, jotka näyttävät journalismilta, mutta ovat maksettua mainontaa. Siis häh? Jokainen meistä on varmasti törmännyt natiivimainontaan selatessaan nettilehtiä: artikkelivirran keskellä vastaan tulee otsikoita, joiden yhteydessä on sana ”mainos”.
Entisenä natiivimainontavihaajana ymmärrän jokaista, jonka suu menee mutruun aiheesta puhuttaessa. Kuka ihme nyt lukisi mainoksia? Vastaus on: yllättävän moni. Natiivimainonta onkin äärimmäisen pätevä keino saada yrityksellesi tai tuotteellesi näkyvyyttä suuren yleisön keskuudessa.
Jos tämä keino on kerran tehokas, miksi siihen suhtautuminen on niin kovin ristiriitaista? Tiivistetysti, koska se on mainos, jonka näkyvyys on ostettu rahalla. Me suomalaiset suhtaudumme välillä erikoisesti asioihin, joita ei ole hankittu orgaanisesti. Sosiaalisen median kampanjointiin ei haluta laittaa rahaa, koska kyllähän näin hyvän sisällön pitäisi saada klikkejä ja tykkäyksiä ilman rahaakin!
Älä käsitä väärin: on äärimmäisen hienoa, jos yritys saa viestinsä uutisiin toimittajan kirjoittamana artikkelina – tai jos yrityksen somepostaus pörähtää viraaliksi ilman rahatukkua. Elämme kuitenkin huomiotaloudessa, jossa toinen toistaan paremmat sisällöt kilpailevat keskenään. Silloin joku jää aina huomioitta. Miksi siis rakentaa ajalla ja vaivalla mieletön tarina, jos se ei koskaan näe päivänvaloa?
Rahakaan ei tee kikkareesta kultaa
Tämän railakkaan natiivimainonnan puolustuspuheenvuoron jälkeen on todettava, että huonoakin natiivimainontaa on olemassa. Jos otsikko ja sisältö eivät ole kohdillaan, ei kiinnostuneita klikkauksiakaan ole luvassa. Miten tehdä natiivimainonnasta vetoavaa?
Avain kaikkeen on, yllättäen, sisältö. Suuri suosituksemme on, että natiivimainontaan menevä sisältö olisi tyyliltään mahdollisimman journalistinen. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tiedote sellaisenaan ei ole paras mahdollinen natiiviartikkeli – vaikka se voikin toimia erinomaisena pohjana.
Vaikka kyseessä on mainos, ei sisällön tulisi olla myöskään suoraan markkinointimateriaaleista ammennettua, ylisanoin maustettua hehkutusta. Teksti voi hyvin kertoa mahtavasta tuotteesta tai palvelusta, mutta sen tulisi myös kertoa, kuka tästä hyötyy sekä antaa käytännöllisiä vinkkejä, jotka eivät välttämättä liity täysin suoranaisesti mainostettavaan asiaan. Sisällöstä on oltava sen lukijalle hyötyä, eikä kielioppisääntöjä noudattava ja kiinnostava kirjoitusasukaan ole pahitteeksi.
Kohti käytäntöä: budjetoinnista ja kanavista
Miten natiivimainonta käytännössä toimii? Rahaa on syytä budjetoida kahteen asiaan: sisällön tuottamiseen ja itse mainontaan. Hiottu ja ammattimainen sisältö huolehtii lukijoiden kiinnostuksesta ja mediabudjetti osaltaan varmistaa näkyvyyden.
Kun sisältö ja mediabudjetti ovat kunnossa, on syytä kääntää katse erilaisiin natiivimainonnan vaihtoehtoihin, joita on monia. Yksi mahdollisuus on ostaa natiivimainos suoraan jonkun tietyn median alustalle. Tämä tapahtuu mediatalojen kautta. Esimerkiksi Sanoman kautta oman sisältönsä saa Helsingin Sanomiin ja Alma Median kautta Kauppalehteen. Kannattaa siis myös miettiä, kuka yleisösi on ja valita kohdemedia sen mukaan.
Mediatalojen lisäksi natiivimainontaa tarjoavat erilaiset alustat, jotka voivat toimia niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa medioissa. Esimerkiksi Readpeak-palvelun avulla oman natiivisisällön saa laitettua yhden portaalin kautta näkyville moniin suomalaismedioihin.
Lopuksi vielä todettakoon, että natiivimainontaa ei tarvitse rakastaa, mutta sen hyötyjä ei myöskään kannata ylenkatsoa.
Kiinnostuitko? Ota meihin reippaasti yhteyttä, niin katsomme sisältösi ja sen markkinoinnin kuntoon!
Kuva: Drew Beamer on Unsplash
