Generatiivisen tekoälyn kentällä sattuu ja tapahtuu: uusia vuorovaikutuksen ja ilmaisun sääntöjä taivuttavia innovaatioita puskee markkinoille ja vanhat muuttavat alvariinsa muotoaan. Vuoden 2024 lähestyessä puoliväliä listailin kolme seikkaa, joita ainakin itse näin markkinointiviestinnän ihmisenä aion pitää silmällä.
1. EU:n uudet säännöt tekoälyn läpinäkyvyydelle
EU:n historiallinen tekoälyasetus on saanut jäsenvaltioiden hyväksynnän. Se pyrkii edistämään tekoälyn eettistä, läpinäkyvää ja turvallista käyttöä. Sääntely on merkittävää, koska sen tavoitteena on suojella ihmisten perusoikeuksia jarruttamatta kuitenkaan teknologista innovointia.
Tekoälyn "rajoitetun riskin" käyttöä koskeva keskeinen näkökohta on se, että tekoälyjärjestelmien, kuten chatbottien, on selvästi osoitettava, ettei keskustelukumppanina ole ihminen. Näin varmistetaan, että kaikki tekoälyn levittämä tieto, erityisesti yleistä etua koskevista aiheista, merkitään avoimesti tekoälyn tuottamaksi. Tämä edellyttänee erityistä valppautta esimerkiksi viranomaisilta, jotka mielivät tehostaa chatbottejaan tekoälyn avulla.
Kuva: Euroopan komissio
2. Metan sydän sykkii tekoälylle
Meta ujuttaa tekoälyä alustoilleen ja on lanseerannut tekoälytyökalujen sarjan. Se pitää sisällään kuvien luontityökaluja, tekoälyä hyödyntäviä chatbotteja ja virtuaalisia tekoälykumppaneita. Näiden rantautumista Eurooppaan vielä odotellaan.
Kuva: Meta
Toukokuusta 2024 alkaen Meta alkaa merkitä tekoälyn tuottamat kuvat ja videot. Siirtymäkauden jälkeen kuvia voidaan siis myös poistaa, jos merkintä puuttuu. Meta myös kehittelee kumppaneidensa kanssa vesileimajärjestelmää, jossa tieto kuvan keinotekoisuudesta kulkisi sen mukana. Kehitys heijastelee teknologiajättien kasvavaa suuntausta sisällyttää tekoälyä alustoilleen vastuullisella tavalla, sillä nekin tunnustavat tekoälyn tuottamaan sisältöön liittyvät riskit ja eettiset kynnyskysymykset.
3. Ääni ja vimma
Generatiivisen tekoälyn maisema on myös täynnä ääntä ja liikkuvaa kuvaa; teknologioita, jotka muuttavat tekstiä videoksi ja päinvastoin. OpenAI:n ja Googlen kaltaiset yritykset ovat tuomassa markkinoille työkaluja (esimerkiksi Sora ja Lumiere), jotka voivat tuottaa ennennäkemättömiä uusia visuaalisia kokemuksia.
Mielenkiintoinen nyanssi on se, että Soraa koulutetaan Shutterstockin videosisällöllä – luvan kanssa. Tämä on askel oikeaan suuntaan, kun puhutaan tekoälyn kouluttamiseen liittyvistä tekijänoikeuskysymyksistä.
Syväväärennöksillä (deepfake) tuotettu harhaanjohtava tieto ja teknologian mahdollistamat yksityisyyden loukkaukset herättävät kuitenkin edelleen kiivasta keskustelua. Vastauksena tähän on kehitteillä Intelin FakeCatcherin kaltaisia työkaluja, ja niiden tarkoituksena on havaita keinotekoinen sisältö ja vähentää deepfake-tekoihin liittyviä riskejä. Nähtäväksi jää, kuinka kilpajuoksussa käy.
Video: YouTube/OpenAI (Sora)
On varsin innostavaa seurata luovan tekoälyn kehittymistä ja hyödyntää sitä myös työssä. Samaan aikaan on huipputärkeää pysyä kartalla sen eettisistä, sosiaalisista ja oikeudellisista vaikutuksista. Pidetään siis silmät ja korvat auki, muttei olla vain passiivisia tarkkailijoita, vaan aktiivisia generatiivisen tekoälyn tulevaisuuden muovaajia!
Kansikuva: DallE
Olisiko firmasi markkinointi ja viestintä syytä päivittää tekoälyaikaan? Tilaa meiltä tekoälykoulutus.
