En omista kivääriä enkä käy jahdilla, mutta arvon metsästys on tuttua minullekin. Viime vuosina aseeksi on markkinointi- ja viestintäalalla pyritty valjastamaan tekoäly. Eikä ihme, sillä sen lupaukset tehokkuuden, luovuuden ja liiketoimintahyötyjen kasvattamisesta ovat valtavia. Mutta missä vaiheessa olemme nyt – ja miksi niin moni markkinointi- ja viestintäalan ammattilainen kokee, että todelliset hyödyt ovat vielä saavuttamatta?
Netprofilen tuoreen Insight Track 2025 -raportin mukaan arvoa metsästetään tekoälyllä lähes kaikissa markkinointi- ja viestintätiimeissä. Käytämme tekoälyä päivittäin. Se auttaa tuottamaan sisältöjä, kääntämään tekstejä, analysoimaan dataa ja vähentämään hallinnollista työtä. Moni kertoo näkyvistä tuloksista: tuottavuus kasvaa ja kustannuksia säästyy.
Samaan aikaan tuntuu pintaan nousseen pettymyksen tunne. Onko tekoäly sittenkin vain metsästäjien tavoittelema valkoinen peura, se arvokas ja lähes myyttinen palkinto, joka pakenevan sitä kauemmas, mitä enemmän sitä jahdataan?
Miksi hyödyt eivät tunnu vallankumouksellisilta?
Insight Track 2025 -selvitykseen vastanneiden markkinointi- ja viestintäalan ammattilaisten haastatteluista ja heidän keskuudessaan toteutetusta kyselystä selviää yksi syy tekoälypettymykseen: sen tuomat hyödyt ovat lähinnä operatiivisia. Ne nopeuttavat arjen tekemistä, mutta eivät vielä muuta sitä, mitä tehdään tai miksi tehdään.
Strategiset hyödyt – esimerkiksi uusien markkinoiden avaaminen tai liiketoimintamallien uudistaminen – ovat hakusessa.
Toinen tekoälyn vaikutuksia rajoittava tekijä on sen riippuvuus ihmisestä. AI ei pysty ratkomaan ongelmia itsenäisesti, ilman ohjausta. Selvää on, että laadukas tekoälyn käyttö vaatii osaavia käyttäjiä. Tarvitaan hyviä kysymyksiä, oikeita kehotteita (prompteja), kriittistä arviointia ja luovaa soveltamista.
Moni ammattilainen on saanut huomata, ettei tekoäly välttämättä säästä aikaa. Tunnit kuluvat erilaisten promptien kokeiluun, tarkistamiseen ja hiomiseen.
Mitä enemmän opimme, sitä varovaisemmiksi tulemme
Raportti osoittaa, että varovaisuus tekoälyn ympärillä kasvaa. Huolia herättävät datan käyttö, tekijänoikeudet, luotettavuus, algoritmien läpinäkyvyys ja jopa ympäristövaikutukset. Työkalut kehittyvät niin nopeasti, että ajan tasalla pysyminen vaatii jatkuvaa ponnistelua.
Tässä onkin yksi tekoälyllä tehtävän arvonmetsästyksen paradoksi: mitä enemmän kokeilemme, sitä enemmän opimme rajoituksista ja riskeistä. Kysymys ei ole vain siitä, mitä teknologia voi tehdä, vaan siitä, mitä se saa tehdä – ja mitä meidän pitäisi sillä tehdä.
Insight Track 2025 -selvityksen suomalainen aineisto herättää erityistä pohdintaa. Suomessa tekoälyä käytetään kansainvälisesti verrattuna innokkaammin, ja sen arvioidaan tuovan enemmän kilpailuetua ja vähemmän riskejä kuin muualla. Mutta jos enemmistö näkee samassa työkalussa uniikkia arvoa, onko se enää ainutlaatuista?
Suhtaudummeko liian sinisilmäisesti tekoälyn mahdollisuuteen luoda erottautuvaa arvoa?
Ovatko tekoälyn lupaukset lunastettavissa?
Seuraava askel on selvä: organisaatioiden on siirryttävä yksittäisistä kokeiluista kohti kokonaisvaltaista arvon realisointia. Tämä edellyttää:
- Osaamisen kehittämistä
- Tekoälyn integroimista arjen työkaluihin ja prosesseihin
- Selkeää strategiaa: mitä haluamme AI:n avulla saavuttaa?
- Eettisten periaatteiden ja datan hallinnan ottamista osaksi tekoälytyötä.
Tekoälyn arvo ei synny pelkistä kokeiluista, vaan siitä, miten hyvin organisaatiot oppivat, mitä näistä kannattaa viedä pysyvään käyttöön.
AI on huikea mahdollisuus, mutta se ei ole taikatemppu. Pettymyksen hetket ovat lopulta välivaihe matkalla kohti aidosti uudistunutta markkinoinnin ja viestinnän strategista tekemistä. Arvon metsästys jatkuukoon siis!
Lataa Insight Track 2025 -raporttimme kokonauudessan.
