Pandemiavuosi on muuttanut sitä, miten töitä tehdään – ehkäpä lopullisesti. Minulle työ kotitoimistolta on ollut haastavaa, kun toimisto on pitänyt jakaa toisen firman työntekijän (lue: avopuolisoni) kanssa. Enkä varmasti ole ainoa.
Kaipaan työkaverien livetukea, pulinaa kahvikoneella ja reipasta kävelyä kohti Helsingin keskustan lounasravintoloita. Ja ennen kaikkea – toimistohauskuutta! Meillä Netprofilella on paljon etähauskaa, mutta mikään ei vedä vertoja sille hetkelle, kun nauraa hekotamme koko porukalla hassuille jutuille livenä.
En varmastikaan ole ainoa, joka on vuoden aikana kokenut kaipuuta takaisin toimistolle. Toimistolla tehtävä työ on luonteeltaan erilaista, kuin etätyö. Olen esimerkiksi huomannut, että etänä häiriöitä on paljon vähemmän ja siksi olen myös tehokkaampi. Flow-tila on toisinaan vienyt minutkin mukanaan ja silloin on jäänyt tauot pitämättä.
Kuormitus ja palautuminen – kolikon kääntöpuolet
Uskotko, jos sanon, että ihminen kaipaa kuormitusta? Keho kaipaa liikunnan kautta tapahtuvaa kuormitusta, mutta myös pientä haastetta aivoille. Sopiva kuormitus on elimistölle suotuisaa, mutta tasapainon löytäminen voi olla haastavaa. Jokaisessa työpäivässä tulisi olla mahdollisuuksia kokea pientä kuormitusta, mutta sille vastapainoksi palautumista.
Muistan aktiivisilta opiskelupäiviltäni sen, että en jaksanut tehdä kirjastossa yksitoikkoista tutkimustyötä kovinkaan monta tuntia ilman riittäviä taukoja. Työpäivän aikana saatan kuitenkin viettää jopa neljä tuntia palaveriputkessa ilman minkäänlaista taukoa. Toisinaan kokoussprintit voivat olla tehokasta työtä, mutta jos palaveriputket alkavat poikkeuksen sijaan olla sääntö, on syytä tehdä kalenterin uudelleenjärjestelyä.
Ihminen koostuu fyysisestä, kognitiivisesta, psykologisesta ja sosiaalisesta osa-alueesta kokonaisuudeksi. Näistä osa-alueista sinun täytyy pitää huolta.
Se tarkoittaa sitä, että päivän aikana olisi hyvä huolehtia siitä, että jokainen osa-alue kokee pientä kuormitusta, mutta myös palautumista. Tämä herätti päässäni kysymyksen: miten työpäivän aikana voi palautua?
Opimme kollegani Juditin kanssa hiljattain Työturvallisuuskeskuksen työturvallisuuskurssilla, että työpäivän olisi hyvä koostua erityyppisestä työstä. TTK ajattelee, että työtä voisi jakaa esimerkiksi tekemisaikaan ja apuaikaan. Tekemisaika koostuu ajasta, jolloin teet lisäarvoa tuottavaa työtä. Apuaika puolestaan on työn suunnittelua, arviointia, työaikakirjauksia, henkilökohtaisia tarpeita ja elpymistä.
Mielestäni on hauskaa, että kurssilla käytettiin termiä elpyminen, mutta sitähän tauottaminen omalla tavallaan myös on. Tauko on mahdollisuus hengähtää raskaan puhelun jälkeen taikka irrottaa katse kysymysmerkkejä herättävästä excelistä eli elpyä. Ehkäpä jopa liikkua!
Kuinka monta tuntia olet tänään istunut?
Palaveriputken huonot puolet yltävät psykososiaalisen tason lisäksi myös fyysiselle tasolle. Moni kotitoimistolainen saattaakin istua yli seitsemän tuntia päivästä. Istuminen on yksi suurimmista tietotyöläisen terveysriskeistä. Pitkäkestoinen istuminen aiheuttaa sellaista haittaa, jota pelkkä työpäivän jälkeen tapahtuva liikunta ei voi korjata. Tarvitaan lisäksi työpäivän aikana tapahtuvaa pientä taukoliikkumista.
Kotikonttorilla istumisessa on siis ikään kuin kaksinkertainen riski, sillä pelkän koneen äärellä nököttämisen lisäksi voit istua väärässä asennossa ja aiheuttaa haittaa niskalle, selälle tai hartioille. Panosta siis ergonomiaan, sillä sinulla on vain yksi keho.
Taukoja, taukoja ja taukoja
Suosittelen lämpimästi taukoja kaikenlaisiin työtehtäviin. Meillä Netprofilella on joka päivä yhteinen kahvitauko iltapäivällä, jonka meidän tyypit viettävät vaihtelevasti kotitoimistolla rauhoittuen tai vaikkapa kävelyllä. Näille tauoille on jokainen tervetullut oman työtilanteen mukaan. Olen pyrkinyt rakentamaan oman päiväni siten, että pääsen joka päivä vaihtamaan kuulumisia kollegoiden kanssa.
Mutta jos työyhteisösi ei fasilitoi taukoja kuten meillä, niin suosittelen, että aikataulutat itsellesi erilaisia taukoja. Tauolla voit jumpata, venytellä tai vaihtaa työpistettä, tai muuten vain elpyä. Tähän voit käyttää apuna esimerkiksi Pomodoro-tekniikkaa, jossa tehdään 25 minuuttia töitä ja sitten liikutaan 5 minuuttia.
Lopuksi toivon, että pidät huolta itsestäsi ja hyvinvoinnistasi – myös työajalla!
Jos kaipaat lisää neuvoja työuupumuksen tunnistamiseen tai huonon ergonomian estämiseen, tutustu Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen verkkosivuihin.
