Yhteisöllinen työtila, hubi, toimistohotelli, kulttuurikeskus, klusteri, coworking-tila.. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja tätä lasta ei ole suomeksi osattu vielä oikein nimetäkään. Yhteisöllisellä työtilalla tarkoitetaan avoimia työtiloja, joissa työskentelee joko säännöllisesti tai epäsäännöllisesti eri yritysten työntekijöitä.
Englanniksi termi coworking space ei välttämättä sisällä tuota yhteisöllisyyttä, mutta se näissä tiloissa Suomessa ehkä viehättääkin. On virkistävää, kun löydät itsesi kahviautomaatilla juttelemassa tyystin tuntemattoman henkilön kanssa. Small talkia, Suomessa, vau!
No mutta asiaan. Olen tässä syksyn aikana käynyt testaamassa erilaisia yhteisöllisiä työtiloja Helsingissä. Haluan tarjota Helsinkiin tuleville sekä täällä oleville ideoita siihen, missä työpäiväänsä voisi viettää. Ei ole pakko istua koko päivää kirjastossa, tai vielä pahempaa kahvilassa, jossa saat tuntea huonoa omaatuntoa ja pistäviä katseita, koska olet sen yhden cappuccinon hinnalla lainannut jo wifiä, vessaa, hengitysilmaa sekä kiireisen kahvilan asiakaspöytää.
Työ murtuu, murtuuko työskentelytapasi?
Työn murroksesta on puhuttu jo ikävystyttävän pitkään, mutta nyt alan todella nähdä niitä murtumia työpäivissäni. Olen huomannut olevani tehokkaimmillani, kun teen töitä jossain muualla kuin toimistolla – tai kotona!
Kotona pyykkivuori ja villakoirat meinaavat viedä huomion, mutta yhteisöllisissä työtiloissa tällaisia huomiovarkaita ei ole.
On kiva morjenstella ohi kulkeville henkilöille, ja on kivaa, että se riittää. Ajatus ei katkea, eikä yhtäkkiä tarvitse alkaa pohtia kollegan työpulmaa tai sitä, mihin viikonloppuna veisi mielitietyn illalliselle. Pidän kyllä näistä keskusteluista, mutta jos minun tarvitsee todella keskittyä ajatustyöhön, menen mieluiten semi-julkiseen paikkaan, jossa saan olla semi-rauhassa.
Helsinkiin on viime vuosina putkahdellut näitä työtiloja kuin sieniä syyssateella ja on kiva, että niitä on myös kaupungin laitamilla keskustan tilojen lisäksi. Mitä mieltä minä sitten näistä tiloista olen? Kas tällaista mieltä, ei-missään-järjestyksessä:
Mothership of Work eli MOW on varmasti yksi tunnetuimmista yhteisöllisistä työtiloista. Minä testasin Ruoholahdessa olevan Stargaten ja myönnettävä on, että pidin siitä. MOW Stargaten tilat ovat isot ja todella monipuoliset. Siellä voi työskennellä isommissa ja pienemmissä neuvotteluhuoneissa, sohvilla, nojatuoleilla, pinnatuoleilla, toimistotuoleilla, seisomapöytien ääressä, ääntä eristävissä kopeissa, aulan fika-seuran kokoontumispöydässä, vanerikatsomossa ja vanhojen elokuvajulisteiden koristamissa pikku looseissa. Ylimmästä kerroksesta löytyy myös iso kattolounge, jossa voi järjestää vaikka aamupalaseminaarin tai leffaillan.
Stargate-henki korostuu neuvotteluhuoneiden nimissä (Zoidberg, X-Wing, Trinity), sisustuksessa ja jotenkin ihan yleisesti koko fiiliksessä. Kahviautomaatista saa valita mieleisensä avaruuskahvin – oma aamuni sai tarvittavan lisäboostin Rocket Fuelilla.
Ne ovat ne pienet asiat, jotka tuovat sen kivoimman fiiliksen ja parhaan asiakaskokemuksen.
Joitakin saattaa myös kiinnostaa, että ihan käytännön jututkin toimivat hyvin. Wifi ei pätkinyt päivän aikana kertaakaan, lähin lounasravintola löytyi alakerrasta, Slurpin kahvia sai mielin määrin kauniista Marimekon jättimukista ja ihmiset hymyilivät toisilleen.
Sain tehdä töitä avaran ikkunan äärellä ja imeä syysaurinkoa itseeni (ikkunan läpi) koko päivän, enkä kokenut vierustyöläisiä häiritsevinä missään vaiheessa. Tiloissa on myös lukittavat kaapit, joihin voi jättää tavaransa lounaan tai vaikka yön ajaksi, jos suunnittelee seuraavana päivänä tulevansa töihin samaan toimistoon.
MOW:iin voi ostaa päiväpasseja tai kolmea erilaista kuukausijäsenyyttä. Bonuksena popcornien lisäksi jäsenet saavat vuokrata sähköautoa varsin huokeaan hintaan.
Suhteellisen uusi tulokas keskustan coworking-skenessä on Torikortteleihin avattu Sofia Future Farm. MOW:iin verrattuna tunnelma on Sofialla huomattavasti harmonisempi ja tyylikkäämpi. Vanhojen rakennusten arvokkuus tuntuu tarttuvan omaan askellukseen ja tiloissa tekee mieli itsekin hillitä kiirettään.
Sofialla ovat palvelut kohdillaan. Neuvotteluhuoneiden, sohvaryhmien, ryhdikkäiden työpisteiden sekä lähiruokaa hyödyntävän ravintolan lisäksi Sofian ylimmästä kerroksesta löytyy offline-tila. Tila on nimensä mukaisesti tarkoitettu irtautumiseen ja ei-suorittamiseen. Tiloissa järjestetään mm. joogatunteja ja kollegani kanssa pääsimme testaamaan ohjattuja päikkäreitä!
30 minuutin ohjatun rentoutus- ja rauhoittumishetken jälkeen olo oli yllätyksekseni erittäin energinen ja aivot tuntuivat tursuavan ideoita.
Kyllä minä nyt alan todella ymmärtämään Espanjan siesta-kulttuuria. Sinne katosi lounaan hiilarikooma, jonka voi hankkia esim. alakerran Via Tribunalista.
Sofian tiloissa järjestetään myös tapahtumia ja alimmasta kerroksesta löytyy kaikille avoin teesalonki, viinibaari ja ravintola. Keskustan sykettä pääsee hyvin karkuun Sofian tiloihin ja työhön pystyy todella keskittymään. Hieman liian voimakas ilmastointi tuntui joissain kohdissa, mutta se lienee vanhan rakennuksen kohdalla ymmärrettävää. Tästäkin kriisistä selvittin vaihtamalla työpistettä salin toisella laidalla olevalle sohvaryhmälle.
Sofia Future Farmille voi ostaa päiväpasseja, kolmea erilaista kuukausijäsenyyttä tai ihan kokonaan oman työhuoneen. Bonuksena ohjatut päikkärit ja joogatunnit.
Vallilan Konepajalla sijaitseva Wonderland Work on näistä testatuista kenties uusin yhteisöllinen työtila. Kävin koeajamassa tilan erittäin sateisena syyspäivänä ja jäin lopulta vielä töiden jälkeenkin samojen seinien sisään. Lounas oli sen verran maukas, että koin välttämättömäksi testata Alice Italianin illallisen. Se kannatti.
Industriaalisen konepajamaiset tilat sopivat rakennuksen ympäristöön. Työläisille on tarjolla ergonomisia istumapaikkoja sekä seisomapöytiä. Eri sponsoreiden teemahuoneet elävöittävät tilaa ja tuovat hymyn huulille. Kukapa ei haluaisi kokoustaa iloisessa Happy Socks- tai tyylikkäässä Lanson-huoneessa?
Katsomotyyppisessä aulatilassa järjestetään kerran kuussa vohvelikeskiviikko, jossa on vohveleiden lisäksi tarjolla ihan kunnon asiaakin.
Fiilis Wonderlandissa on miellyttävä ja tämä on juuri se paikka, jossa small talkasin tuntemattoman kanssa. Sijainti on myös oivallinen, sillä kaikkia ei keskustan hulina houkuttele ja Vallilaan on hyvät julkiset kulkuyhteydet. Pihalla on myös parkkipaikkoja, mutta ne eivät ole oikeita parkkipaikkoja, joten en tässä nyt vinkkaa kenellekään, että siinä olisi parkkipaikkoja, sillä siitä voi saada sakot, vaikka joku onkin joskus kuullut, ettei siitä koskaan saa sakkoja.
Wonderlandiin voi ostaa päiväpasseja (testatuista tiloista halvin päiväpassi!), kolmea erilaista kuukausijäsenyyttä tai oman työhuoneen. Bonuksena lainattavat skeittilaudat, vohvelikeskiviikot ja koirille ilmaiset luut ja nappulat.
UMA Esplanadi sijaitsee erittäin keskeisellä paikalla Akateemisen kirjakaupan yläkerrassa, joten keskustaan töihin halajaville sijainti on mitä mainioin. Tilat ovat suhteellisen pienet ja ainakin testipäivänä saimme kollegan kanssa viimeiset ns. kivat paikat. Perus työpöytätilaa hiljaiselta alueelta löytyi runsaasti, mutta jos on tarvetta keskustella kollegan tai asiakkaan kanssa, jäljelle jäävät enää kahvion pöydät.
Kuvailisin UMA:n tiloja melko kliinisiksi. Netti toimi hyvin koko päivän ajan ja kahvia sai täälläkin maksutta. Viihtyisyyttä voi hieman varjostaa alakerran kirjakaupasta kantautuvat äänet, mutta pienestä puheensorinasta pitäville UMA sopii hyvin työympäristöksi.
UMA:an saa erilaisia kuukausi- ja päiväjäsenyyksiä, mutta hintatietoja ei näytä julkisesti olevan. Bonuksena.. hmm.. alakerran Starbucks?
Jos haluat saada ensimmäisten joukossa tietoa tulevista testeistämme, teknologian ja markkinoinnin uusimmista uutisista tai kuulla, miksi markkinointiautomaatio ei sovi sinulle, tilaa uutiskirjeemme!
