Fotoniikan alan arvioitu liikevaihto ylittää Suomessa jo kahden miljardin euron rajapyykin, selviää alkuvuodesta 2023 teetetystä Photonics Industry in Finland 2023 -kyselytutkimuksesta. Tämä tarkoittaa yli 50 prosentin kasvua vuoden 2020 kyselyn tuloksiin nähden. Photonics Finland, Fotoniikan tutkimuksen lippulaiva (PREIN) ja Business Finland esittelivät yhteistyönä teetetyn tutkimuksen tuloksia 30.5.–1.6. järjestettävillä Optiikan ja Fotoniikan Päivillä.
Photonics Industry in Finland 2023 -kyselytutkimus seuraa fotoniikka-alan kasvua, kehitystä ja työllistävää vaikutusta. Viimeksi tutkimus on teetetty vuonna 2020, jonka jälkeen Suomeen on syntynyt peräti 40 uutta fotoniikkayritystä. Yhteensä alalla toimii 300 yritystä, jotka työllistävät yhdessä yli 6 000 asiantuntijaa. Edellisiin tuloksiin verrattuna (1,2 miljardia) ala on saavuttanut yli 50 prosentin kasvun.
Fotoniikan ala hyödyntää valoa ja ainetta sekä niiden vuorovaikutusta. Fotoniikan spektri kattaa ihmissilmällä havaittavien aallonpituuksien lisäksi ultravioletti- ja infrapunavalon. Siksi sillä on suuri merkitys arkielämän ratkaisuissa ja tulevaisuuden innovaatioissa. Esimerkiksi erilaiset näytöt, kamerat, mittausteknologiat, aurinkokennot sekä LED-valot ja internetin valokuituverkko perustuvat fotoniikkaan.
“Fotoniikka on mahdollistava teknologia ja siksi se on mukana lähes kaikkialla. Tämä selittää kovaa kasvua ja kysyntää, sillä heilahtelevassakin taloustilanteessa markkinoita löytyy aina. Suomessa on loistavia osaamiskeskittymiä ja erinomaista teknistä osaamista. Lisäksi Euroopassa on vahva pyrkimys huoltovarmuuden omavaraisuuteen puolustuksen, teleyhteyksien ja kyberturvan osalta, jonka odotamme näkyvän Suomenkin roolissa keskeisenä fotoniikan ratkaisujen toimittajana”, Photonics Finlandin toiminnanjohtaja Juha Purmonen kertoo.
Suomalaisyritykset erottuvat kansainvälisessä vertailussa edukseen – fotoniikan alan kattojärjestö SPIE kertoo alan kasvavan kokonaisuudessaan noin kuusi prosenttia vuosittain. Suomessa teollisuuden kasvua tukee erityisesti fotoniikan koulutus sekä maailmanluokan tutkimus Suomen Akatemian rahoittaman PREIN-lippulaivan alla. Tulevaisuudessa fotoniikan pariin tarvitaan yhä enemmän eri tasoisia alan osaajia tutkimuksesta käytännön osaajiin.
Tyypillinen yritys työllistää kymmenen henkeä ja sen liikevaihdossa korostuu vienti
Kyselytutkimuksen mukaan suurin osa yrityksistä on pieniä alle 5 miljoonan liikevaihdon toimijoita. Suomalaisessa alan yrityksessä on keskimäärin noin kymmenen työntekijää. Tutkimukseen osallistuneet yritykset kuvasivat korkeita kasvuodotuksia seuraavalle kolmelle vuodelle – liikevaihdon odotettiin kasvavan 31 prosenttia ja työntekijöiden lukumäärän 18 prosenttia.
”Monet yritykset ovat nuoria ja vasta keräämässä vauhtia nousukiitoon. Usein liiketoiminta kuitenkin perustuu suuryrityksissä tai tutkimuslaitoksissa kartutettuun korkeatasoiseen tekniseen osaamiseen, joka erottuu edukseen myös kansainvälisessä kilpailussa. Fotoniikkaa hyödynnetään paljon erikoislaitteistoissa, joten kotimaan markkina on monelle yritykselle pieni. Globaali markkina puolestaan tarjoaa yrityksille valtavan kasvupotentiaalin. Jarruna toimii tällä hetkellä oikeastaan vain rahoituksen saatavuus sekä liiketoimintamallin skaalautuvuus, sillä kysyntää selvästi on”, kertoo Business Finlandin Sustainable Manufacturing -ohjelmasta vastaava johtaja Toni Mattila.
Fotoniikan ratkaisuja hyödynnetään markkinoilla tasaisesti. Valmistava teollisuus on edelleen suurin yksittäinen kohdemarkkina (26 %), jonka jälkeen kysyntää riittää esimerkiksi bio- ja terveystieteissä (17 %), turvallisuuden, mittaustieteen ja sensorien alueilla (15 %) sekä optisten komponenttien ja järjestelmien valmistamisessa (15 %).
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 36 prosenttia raportoi liikevaihtonsa kertyvän lähes yksinomaan viennistä mm. muualle Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan, mutta myös kotimaan markkinat ovat kasvussa.
Tutkimus toteutettiin keväällä 2023, jolloin ilmassa oli taloudellista epävarmuutta muun muassa korkean inflaation, Ukrainan sodan ja koronapandemian aiheuttamien vaikutusten vuoksi.
“Vuoden 2023 tulokset osoittavat, että fotoniikan alalla on runsaasti resilienssiä ja yritykset näkevät kasvupotentiaalinsa edelleen korkeana”, Purmonen sanoo.
Yhteystiedot
Juha Purmonen, toiminnanjohtaja, Photonics Finland
juha.purmonen@photonics.fi
+358 50 354 3832
Kristiina Pispala (media,kuvat), viestinnän asiantuntija, PREIN
kristiina.pispala@tuni.fi
+358 40 191 8882
Jyrki Saarinen, professori, vaikuttavuusjohtaja, PREIN
jyrki.saarinen@uef.fi
+358 50 595 4348
PREIN – fotoniikan tutkimuksen ja innovaation lippulaiva
Fotoniikan tutkimuksen ja innovoinnin lippulaiva PREIN on johtava valopohjaisten teknologioiden edistämiselle omistautunut tutkimuskonsortio. PREIN kokoaa yhteen Tampereen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Aalto-yliopiston ja VTT Oy:n asiantuntemuksen. Maailmanluokan tutkimuskapasiteettinsa ansiosta PREIN on fotoniikan eri tutkimusalojen eturintamassa vetämässä uraauurtavien teknologioiden kehitystä. Konsortion yhteistyö alan toimijoiden kanssa, sitoutuminen teknologian siirtoon sekä avoin infrastruktuuri FinnLight edistävät merkittävästi fotoniikan kasvua Suomessa.
Kattavien koulutusohjelmiensa ansiosta PREIN on keskeisessä roolissa korkeatasoisten ammattilaisten kouluttamisessa ja ulkomaisten osaajien houkuttelussa kovan kysynnän fotoniikan alalle. Photonics Finlandin ja PREINin yhdistetty asiantuntemus luo ainutlaatuisen synergian, joka nopeuttaa fotoniikkateknologian kehitystä, varmistaa kestävän tulevaisuuden ja turvaa Suomen teknologisen riippumattomuuden.
Photonics Finland – fotoniikan ekosysteemin kohtaamispiste Suomessa
Photonics Finlandin tarina sai alkunsa vuonna 1996, kun tutkimusyhteisö Suomen optiikan seura perustettiin. Vuonna 2014 yhteisö laajensi toimintaansa voimakkaasti kattamaan akateemisen puolen lisäksi myös yritysmaailmaan ja alan teollisuuden. Samalla se muutti nimensä Photonics Finlandiksi.
Tänä päivänä Photonics Finland on kasvava teknologiakeskittymä, joka pyrkii edistämään fotoniikkateollisuuden ja -tutkimuksen kehitystä Suomessa. Keskittymään kuuluu yli 300 yksilöjäsentä sekä yli 110 organisaatiota, ja se toimii yhdistävänä tekijänä fotoniikkayritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja julkishallinnollisten tahojen välillä. Uusista jäsenistä edustetuimpia ovat kasvuyritykset ja fotoniikkaa hyödyntävät yritykset. Photonics Finland on koko Suomen fotoniikan ekosysteemin kohtaamispiste.
Photonics Finland tukee uusien kaupallisten ja tieteellisten mahdollisuuksien kehitystä avittaakseen fotoniikan koko potentiaalin valjastamista monilla alueilla. Näihin lukeutuvat biotieteet, terveydenhuolto, tieto- ja viestintätekniikka, energiatehokkuus, turvallisuus, teollinen valmistus, maatalous, metsätalous ja kestävä kehitys. Vuonna 2020 tehdyn toimialakyselyn (päivitetty 2022) mukaan suomalaisten fotoniikkayritysten toiminta painottuu vahvasti vientiin, pääalueena Eurooppa ja etenkin Saksa. Fotoniikkateollisuuden pääpaino on fotoniikkajärjestelmissä, työvälineissä ja komponenttivalmistuksessa.
