Pitkä matka lajittelupisteelle ja tilanpuute keittiössä ovat suurimpia syitä, jos suomalainen ei lajittele muovipakkauksia sekajätteestä erilleen. Moni myös virheellisesti luulee kerättyjen muovipakkausten päätyvän poltettavaksi. Kuluttajien lajitteluintoon ja asenteisiin vaikuttavat myös sukupuoli ja asuinpaikka. Pakkaustuottajayhteisö Sumi, Borealis, Neste ja Muoviteollisuus selvittivät yhdessä VTT:n kanssa, mikä muovin kotilajittelussa sakkaa.
Muovipakkausten keräysasteen nosto on sekä yhteiskunnan että ympäristön kannalta tärkeää. Pakkausmuovit ovat arvokkaita, ja ne tulee ensisijaisesti kierrättää. Tällä hetkellä muovipakkausten erilliskeräysaste Suomessa on n. 45 %, eli edelleen yli puolet päätyy muualle kuin muovipakkausten keräysjärjestelmään.
VTT:n toteuttama tutkimus pureutui kuluttajien lajitteluasenteisiin. Kyselyyn vastasi 1000 suomalaista. Tavallisimpia esteitä lajittelematta jättämiselle olivat keräilypisteiden puuttumisen tai etäisyyden lisäksi tilan puute roskien säilyttämiseen kotona sekä lajittelun koettu vaivalloisuus. Vastaajat jakautuivat asenteidensa perusteella neljään ryhmään:
- Lajitteluun sitoutuneiden ryhmään kuului 11 % suomalaisista. Ryhmä koostui yksinomaan hieman vanhemmista naisista, joilla on vakiintuneet lajittelutottumukset. Heitä tukee vankka yhteisöllinen sitoutuminen. Heillä on vahva ympäristömyönteinen identiteetti ja henkilökohtainen vastuuntunto.
- Kohtalaisen myönteiseen ryhmään kuului 33 % suomalaisista, ja sekin koostui pääasiassa eri-ikäisistä naisista (76 %). Tähän ryhmään kuuluvilla on kohtalainen lajitteluvalmius. He ovat melko motivoituneita, ja he saavat tukea perheeltään ja ystäviltään. He myös kokevat vahvaa katumusta, jos muovipakkaukset jäävät lajittelematta tai jos muut eivät lajittele niitä.
- Yli puolet vastaajista lukeutui vähäisen sitoutumisen (29 %) tai lajittelun suhteen peräti rajoittuneeseen ryhmään (27 %). Molemmissa ryhmissä miesten osuus korostui: vähäisen sitoutumisen ryhmästä 72 % oli eri ikäisiä miehiä, rajoittuneista 78 % oli nuorempia miespuolisia kuluttajia. Rajoittuneiden ryhmällä sekä puutteelliset kyvyt että motivaatio muovipakkausten lajitteluun näkyivät selvästi. Ympäristöystävällisiä käytäntöjä ei koeta kiinnostaviksi, eikä ryhmä saa sosiaalisesta ympäristöstään tukea, joka edistäisi myönteistä kierrätyskäyttäytymistä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lajittelun esteitä, jotta niitä voitaisiin madaltaa.
”Eri roskien lajittelun vaatima tila on selkeä haaste monessa kodissa. Siihen olisi todennäköisemmin helpompi vaikuttaa uusilla palveluilla kuin tiedon ja osaamisen kasvattamisella. Toisaalta myös asennekasvatukselle näyttäisi edelleen olevan tarvetta”, tutkimusta vetänyt Anu Seisto VTT:ltä kertoo.
Kerrostaloasujat lajittelevat ahkerimmin
Kerrostaloasujien keskuudessa muovipakkaukset lajitellaan tehokkaammin kuin rivi- tai omakotitaloissa, mitä selittänee keräysastioiden läheisyys. Sama syy selittää todennäköisesti myös sitä, että kaupungeissa lajitteluaktiivisuus on korkeampaa kuin maaseudulla. Sitoutuneimmat lajittelijat löytyvät tutkimuksen perusteella Etelä- ja Länsi-Suomesta.
”Alueilla, jossa muovipakkausten keräysjärjestelmässä on puutteita, myös lajitteluinto on luonnollisesti alhaisempi. Sumi tekee töitä keräysjärjestelmän parantamiseksi ja puutteiden korjaamiseksi, jotta verkosto olisi mahdollisimman kattava ympäri Suomen. Samoin parannamme kuluttajien tietoisuutta siitä, että muovipakkausten lajittelu kannattaa ja kierrätys toteutuu”, tuottajayhteisö Sumin toimitusjohtaja Mika Surakka sanoo.
Tutkimuksen perusteella kuluttajat, joilla on matalampi tulotaso, ovat ahkerampia lajittelijoita kuin varakkaammat kuluttajat. Osalla kuluttajista on selkeitä puutteita osaamisessa ja tiedoissa.
”Muovijätteen tehokkaan keräyksen, lajittelun ja kierrätyksen avulla voidaan korvata fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Borealiksen johtaman SPIRIT-ohjelman yhtenä päätavoitteena on nostaa muovin kierrätysastetta Suomessa, mikä edellyttää keräysmäärien kasvattamista. Tämän vuoksi toivomme, että yhä useampi haluaisi muovipakkausten päätyvän kierrätysmuoviksi ja lajittelisi ne”, muovigranulaattia valmistavan Borealiksen Jaakko Tuomainen sanoo.
Kyselyyn vastasi 1000 suomalaista. Kyselyn aineisto on kansallisesti edustava iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan ikäryhmässä 18–75-vuotiaat. Kyselyn aineisto kerättiin Bilendi Oy:n internet-paneelissa.
Lisätietoja:
Mika Surakka, toimitusjohtaja, Sumi Oy
mika.surakka(at)sumi.fi
Puh. +358 400 197 848
Anu Seisto, Tutkimustiimin vetäjä, VTT Oy
anu.seisto(at)vtt.fi
Puh. +358 40 5471 609
Jaakko Tuomainen, SPIRIT-ohjelman päällikkö, Borealis Polymers Oy
jaakko.tuomainen(at)borealisgroup.com
Puh. +358 50 379 4525
Sumi Oy on kotimainen, voittoa tavoittelematon pakkaustuottajayhteisö, jolla on kolme tytäryhtiötä, Sumi Åland Oy, Suomen Maatalousmuovien Kierrätys Oy ja Sumi Sorting Oy. Sumi vastaa lakisääteisesti asiakkaidensa eli pakkausjätettä tuottavien yritysten lasi-, metalli-, muovi-, paperi-, kartonki- ja puupakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä Suomessa. Näin Sumi edistää Suomen keräys- ja kierrätysasteen kasvua ja pakkausmateriaalien järkevää uusiokäyttöä. Kerää pakkaus kotimaiseen kiertoon – www.sumi.fi
Borealis on yksi maailman johtavista edistyneiden ja kestävien polyolefiiniratkaisujen toimittajista. Euroopassa Borealis on myös polyolefiinien kierrätyksen innovatiivinen johtaja ja merkittävä peruskemikaalien tuottaja. Hyödynnämme polymeeriasian-tuntemustamme ja vuosikymmenten kokemustamme tarjotaksemme arvoa lisääviä, innovatiivisia ja kiertotaloutta tukevia materiaaliratkaisuja keskeisille teollisuudenaloille, muun muassa kuluttajatuotteisiin, energiaan, terveydenhuoltoon, infrastruktuuriin ja liikkumiseen. https://www.borealisgroup.com/finland
