TIEDOTUSVÄLINEILLE 22.3.
Tutkimus osoittaa, että vastuullisuusajattelu on Pohjois-Euroopassa pitkällä valmistavassa teollisuudessa sekä arkkitehtuurin, teknisen suunnittelun ja rakentamisen aloilla.
- 64 % sanoo vastuullisuuden sisältyvän johdon viralliseen strategiaan sekä yrityksen tavoitteisiin
- Asiakaspito on vastuullisuuden merkittävin ajuri (86 %)
- 38 % projekteista pohjautuu vastuullisuuden edistämiseen
- 83 % yrityksistä on perustanut erillisen vastuullisuustiimin
- Johtavien markkina-alueiden ja toimitusketjujen riippuvuuden lisääntyminen toisistaan vuonna 2020 korostaa digitaalisen vastuullisuuden tarvetta
Autodeskin yhdessä globaalin konsulttikumppaninsa Frost & Sullivanin kanssa tänään julkaisema raportti valottaa vastuullisuustoimenpiteiden etenemistä Pohjois-Euroopassa. Raporttia varten haastateltiin strukturoidusti 600 yrityspäättäjää ja syvähaastateltiin 24:ää arkkitehtuurin, teollisen suunnittelun ja rakennusalan sekä valmistavan teollisuuden vastuullisuusjohtajaa. Raportti tutkii myös digitaalisen vastuullisuuden vaikutusta hiilineutraaliustavoitteisiin. Raportti kattaa Pohjoismaat (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti), Benelux-maat, Ison-Britannian ja Irlannin.
Pohjoismaat muita edellä
Tutkimustulosten mukaan vastuullisuuden edistäminen on mainituilla aloilla laajalti tiedostettu tarve, ja toimenpiteisiin on jo ryhdytty. Tämä näkyy selvimmin Pohjoismaissa, joissa valtaosa kyselyyn vastanneista (91 %) on perustanut erillisen vastuullisuustiimin. Perässä tulevat Benelux-maat (81 %) sekä Iso-Britannia ja Irlanti (78 %).
Erot saattavat johtua Pohjoismaiden vahvemmasta sääntelystä ja strategisista päätöksistä, jotka lähes kolme neljästä yrityksestä (73 %) mainitsi vastuullisuuden tärkeimmiksi ajureiksi. Vastuullisuuteen liittyviä parhaita käytäntöjä tullaan todennäköisesti kuitenkin omaksumaan koko tutkimuksessa mukana olleella alueella sitä mukaa, kun sääntely Pohjois-Euroopassa lisääntyy ja markkinoihin kohdistuu yhä enemmän makrotason paineita.
Hyvien vastuullisuuskäytäntöjen käyttöönottoon liittyvät hyödyt ovat ilmeiset. Arkkitehtuurin, teollisen suunnittelun ja rakentamisen aloilla (70 %) jätettä syntyy vähemmän ja resurssien käyttö tehostuu. Vielä selvemmin tämä näkyy valmistavassa teollisuudessa (73 %). Samalla myös sähkönkulutus laskee sekä arkkitehtuurin, teollisen suunnittelun ja rakentamisen aloilla (64 %) että valmistavassa teollisuudessa (74 %). Puolet arkkitehtuurin, teollisen suunnittelun ja rakentamisen alojen vastaajista uskoo vastuullisuuskäytäntöjen parantavan myös projektien laatua.
Tulokset osoittavat, että erilaisten projektien ja tuotteiden ympäristövaikutusta voidaan vähentää uusiutuvan energian, parempien materiaalivalintojen sekä kiertotalouden keinoin.
Vastuullisuusaloitteet tarjoavat kilpailuetua
Yritykset haluavat toimia entistä vastuullisemmin kyselyn mukaan siksi, että se on tärkeää asiakaspidon (86 %) ja asiakkaiden yrityksiin kohdistuvien odotusten (84 %) kannalta. Vastuullisuuden kysynnän kasvaessa siitä muodostuu myös merkittävä kilpailuetu – tämän nosti esille jo kolme neljästä vastaajasta (76 %). Sääntelyn ja markkinavoimien vaikutus näkyi selvemmin Pohjoismaissa (73 %) kuin Isossa-Britanniassa (48 %) ja Benelux-maissa (29 %), mikä mahdollisesti kertoo Pohjoismaiden edelläkävijyydestä kestävän kehityksen parhaissa käytännöissä.
Asiakkaiden ohella vastuullisuuskehitykseen vaikuttavat myös työntekijät (63 %), toimitusketjut ja kumppanit (61 %) sekä yritysjohto (61 %). Sijoittajien vaikutus oli vähäisin (45 %), mutta näkyi varsinkin Isossa-Britanniassa ja Irlannissa (57 %).
Vastuullisempi tulevaisuus digitaalisia haasteita ratkomalla
Yritysten vastuullisuustoimenpiteissä korostuvat panostukset tehokkaampaan työnkulkuun (85 %), jolla vähennetään jätettä ja energiankulutusta. 62 % vastaajista aikoo panostaa tähän entistä enemmän myös seuraavien kahden vuoden aikana. Keskeisessä roolissa ovat lisäksi teknologia ja ohjelmistot, joihin on sijoittanut jo kolme neljästä vastaajasta (74 %), ja yli puolet (53 %) aikoo tulevaisuudessa sijoittaa näihin enemmän. Datan merkitys päätöksenteon kommunikoinnissa ja organisaatiosiilojen murtamisessa on myös ilmeinen.
Vaikka vastuullisuuden hyödyt ovat selvät, tuottaa strategioiden käyttöönotto yrityksille haasteita kaikilla aloilla. Suurimmat haasteet ovat riittämätön tietotaito (33 %) sekä taloudelliset resurssit (39 %). On kuitenkin epäselvää, onko yrityksillä riittävän hyviä menetelmiä vastuullisuuden kustannusetujen seuraamiseen suhteessa tarvittaviin alkuinvestointeihin. Vain 22 % mainitsi kustannusten vähentyneen, 31 % totesi niiden pysyneen neutraaleina ja 46 % kertoi kulujen kasvaneen.
”Näiden tulosten valossa näyttää siltä, että tarve edistää vastuullisuutta tunnistetaan laajalti arkkitehtuurin, teollisen suunnittelun ja rakentamisen aloilla sekä valmistavassa teollisuudessa. Yrityksillä on selvästi rohkeutta sitoutua vastuullisuuteen ja ilmastotavoitteisiin”, sanoo Autodeskin Strategic Account Executive Sauli Lankinen.
”Digitalisoituminen on lähentänyt arkkitehtuurin, teollisen suunnittelun, rakentamisen sekä valmistavan teollisuuden aloja lähemmäs toisiaan. Digitalisoitumisen avulla voidaan lyhentää toimitusketjuja, lisätä yhteistyötä ja vahvistaa kestävyyttä. Digitaalinen murros vauhdittaa eri alojen yhteistoimintaa ja innovaatioita, jolloin yritysten on paremmin mahdollista toteuttaa yhteistä pyrkimystämme kestävämpään tulevaisuuteen.”
“Euroopan vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal on merkittävä kestävän kehityksen kiihdyttäjä arkkitehtuurin, teollisen suunnittelun, rakentamisen sekä valmistavan teollisuuden aloilla Euroopassa. Se vauhdittaa siirtymää matalampiin hiilipäästöihin ja edistää vastuullisuutta globaalisti. Näistä aloitteista on hyötyä varsinkin teollisuuden aloilla, joille ympäristövaikutukset ovat erityisen haastavia”, sanoo Frost & Sullivanin Vice President, Sustainability and Circular Economy, Fredrick Royan.
“Rakennetun ympäristön osuus eurooppalaisesta energiankulutuksesta on noin 40 % ja hiilipäästöistäkin noin kolmannes, joten vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta sillä on keskeinen rooli. Lisäksi noin joka kolmas rakennus on yli 50 vuotta vanha ja rakennuskannasta yli kolme neljännestä on energiatehotonta. Arkkitehtuurin, teollisen suunnittelun ja rakentamisen ala on Euroopassa vielä hajallaan – päästövähennykset sekä nollatason nettomääräinen energiankulutus ovat yhteinen päämäärä, johon nyt pyritään strategisten B2B-kumppanuuksien kautta.”
Raporttiin voi tutustua lataamalla sen täältä.
Lisätietoja:
Hanna-Maria Lifländer / Netprofile
Puh. 040 580 1477
hanna@netprofile.fi
