Onko yritykselläsi oikeasti mitään väliä?

Näinä päivinä tunnen itseni ajoittain voimattomaksi.

Eduskuntavaalien ovella nykyisen hallituksen kohtalon hetkiä sote- ja maakuntauudistuksen kanssa on vaikea seurata. Kansainvälinen ilmastopaneeli penää nopeita toimia ilmastonmuutoksen nujertamiseksi samalla, kun ilmastoskeptikot saavat tukea yhdestä maailman navasta.

Paras keino lievittää ahdistusta on tehdä asialle jotain. Siksi katson nyt sinua, yritysjohtaja.

En tietenkään tarkoita, että ryhtyisit sanelemaan poliittisia linjauksia tai äänestysohjeita. Sen sijaan voit kertoa henkilökunnallesi ja kaikille muillekin, miten teidän firma auttaa tekemään Suomesta ja koko maailmasta vähän paremman paikan elää. Tällaiselle viestille on kysyntää, sillä yhä useampi kuluttaja ei enää osta vain tuotetta – brändi ja yrityksen syvempi merkitys vaikuttaa yhä enemmän.

Viestintätoimisto Edelmanin luottamusbarometrissä selvitettiin 33 000 ihmisen tuntoja eri puolilta maailmaa ja viesti johtajille on selvä: yli kolme neljäsosaa vastaajista katsoi, että yleisesti toimitusjohtajien on johdettava muutosta parempaan eikä jäädä odottamaan poliittisia päätöksiä. Edes suuret investorit eivät enää ole kiinnostuneita nopeista voitoista vaan odottavat sijoituskohteiltaan pitkän tähtäimen panostusta yhteiskuntaan.

Tämä ilmenee paremmin kuin hyvin Facebookin tilanteessa, jossa jatkuvat paljastukset mm. yksityisyydensuojan epäkohdista horjuttavat uskoa mediajättiin. Futuristi Perttu Pölönen totesi asian hyvin: jos yrityksen perimmäinen tarkoitus ei ole kirkkaana mielessä, se johtaa pitkällä tähtäimellä ongelmiin.

Missiota metsästämässä

Viimeistään nyt on korkea aika täsmentää oman yrityksen arvot ja kertoa muillekin, miksi te olette olemassa. Tässä muutama ajatus merkityksen viestintään.

1. Maailman kehitys ja te

Työelämä on usein hektistä, tiedän. Kun kädet ovat savessa ja hommaa pukkaa, peittää operatiivinen toiminta helposti näköpiirin ja laajemman perspektiivin.

Siksi strategiselle oman toiminnan arvioinnille on tietoisesti varattava aikaa henkilökunnan kalenterista. Sille kehitys- ja strategiapäivien hieman kulahtaneelle traditiolle on juuri nyt tilausta, mikäli tavoitteena on aidosti keskustella yrityksen olemassaolon perusteista ja viedä uusia ideoita ja näkökulmia käytäntöön asti.

Suosittelen kaikkia yritysjohtajia ja omistajia tutustumaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Se voi auttaa laajentamaan ajatusmalleja ja ymmärtämään, millaisiin universaaleihin kehityskulkuihin teidän organisaationne toiminta linkittyy. Merkitykselliset tavoitteet voivat liittyä ympäristönsuojelun lisäksi myös eriarvoisuuden vähentämiseen, inhimilliseen hyvinvointiin, terveyteen, elinikäisten oppimismahdollisuuksien luomiseen tai hyvien työpaikkojen luomiseen.

Tämän ajatustyön avulla voi kenties kirkastua uusi missio, joka saa jatkossa työntekijäsi heräämään aamuisin entistä pirteämmin ja rekryilmoitukset vetämään.

2. Heti ei tarvitse olla valmista

Kun oman yrityksen sija on paikannettu ja tavoitteet määritelty, ovat lähtökohdat kunnossa. Tämä on samalla juuri se kohta, jossa ei pidä paiskoa ylävitosia ja huokaista helpotuksesta, että “tulipahan se purpose hoidettua”.

On aika siirtyä tärkeimpään eli strategian jalkauttamiseen. Se ei tarkoita sen enempää kuin hyvien tavoitteiden elämistä todeksi jokapäiväisessä työssä. Jos strategia ei tule lihaksi toimiston arjessa, se jää kuolleeksi kirjaimeksi. Ja se kyllä huomataan.

Hyvä puoli on kuitenkin se, että kukaan ei odota maailman tulevan valmiiksi päivässä. Rehellisyys ja avoimuus riittää pitkälle.

Esimerkiksi työntekijöiden jatkuvan kehittämisen ohjelman ei tarvitse olla täydellinen, kunhan sellainen on olemassa ja sitä jalostetaan. Jos yrityksesi pystyy osoittamaan, että se kannustaa työntekijöitään liikkumaan ja elämään terveellisemmin, on tilanne hyvä.

Minulle on jäänyt mieleen se, kuinka kovaakin kritiikkiä kohdannut Stockmann on avoimesti kertonut olevansa vasta matkalla kohti parempaa asiakkaiden palvelua, apunaan uusi digiteknologia. Tämä on oikea viesti silloin, kun voidaan osoittaa konkreettisia toimenpiteitä maaliin pääsemiseksi.

3. Ole konkreettinen

Suhteellisuudentaju kunniaan. Tämä tarkoittaa toiminnan vaikutusten asettamista sellaisiin raameihin, jotka myös teidän alaanne heikosti tunteva kaduntallaaja voi ymmärtää.

Raportissa oleva iso numero jää merkityksettömäksi, jos et osaa arkikielellä kertoa, mitä se tarkoittaa. Esimerkiksi päästöraportoinnissa tonnit ja miljoonat tonnit menevät herkästi sekaisin eikä lukija osaa välttämättä tulkita, onko annettu luku oikeasti paljon vai vähän.

Hyvä esimerkki on Tori.fi, joka on käyttänyt paukkuja ilmastovaikutuksensa laskemiseen ja kertoakseen, mitä säästyneet hiilidioksidipäästöt käytännössä tarkoittavat.

4. Kuka on Suomen Marc Benioff?

Olisitko se kenties sinä?

Suomi kaipaa kipeästi teräviä ja rohkeita hyvän puolestapuhujia. Mallia voi ottaa vaikka rapakon takaa.

Ohjelmistoyhtiö Salesforcen perustajalle ja toimitusjohtajalle Marc Benioffille myös muun kuin tuloksen tekeminen on alusta asti ollut sydämen asia. Hän ei ole pelännyt asettua kotimaansa yleistä mielipidettä vastaan, ja hänen toimintansa on noteerattu myös suomalaisessa mediassa.

Aiemmin mainitussa Edelmanin tutkimuksessa havaittiin, että 71 % työntekijöistä piti kriittisen tärkeänä, että oman yrityksen toimitusjohtaja vastaa nykyajan haasteisiin. Työntekijöiden muuttuneet odotukset asettavat siten myös suomalaiset johtajat uuteen tilanteeseen. Onkin niin, että Twitterissä tai Linkedinissä vietetty aika ei olekaan vain kevyttä sometusta vaan määrätietoista osallistumista päivän polttaviin keskusteluihin – ehkä jopa uusien dialogien käynnistämistä.

Viestintä tulisikin nähdä toimitusjohtajan ydintehtävänä. Voin vakuuttaa, että merkityksellisille ja painokkaille kannanotoille on suomalaisessa keskustelussa yhä tilaa. Johtaja, jolla on oikeasti asiaa, on unelmakontakti niin viestintäkumppanille kuin journalistillekin.