Teknologian kasvot ovat rumat ja kauniit. Yksi unelmoi robottien pyörittämistä tehtaista, toinen visioi vallanhimoisten androidien noususta. Teknologia on murrosvoima, joka käynnistää ja vauhdittaa radikaaleja muutoksia. Kyky navigoida teknologiaan liittyvien eettisten kysymysten äärellä tulee erottamaan menestyvät organisaatiot kartettavista hylkiöistä.
Muutoksen tuomat seuraukset eivät ole neutraaleja. On harhaista kuvitella, että uusi teknologia otettaisiin vastaan samanlaisella innolla, jolla sitä kehitetään. Uuden teknologian lanseeraukseen on syytä valmistautua skenaarioajattelulla, jossa eettisellä pohdinnalla on vahva rooli.
Ensimmäiset helpot kysymykset uusien teknologioiden äärellä koskevat substanssia. Mikä se on, miten se toimii, ketkä sitä käyttävät ja mitä hyötyä siitä on?
Näitä selvästi vaikeampi on kysymys, jonka äärelle on olennaista vakavoitua, vaikka se tuntuu utopistiselta (ja useimmiten onkin). Miltä maailma näyttää, kun se todella toimii ja kaikki käyttävät sitä?
Lähes mahdoton kysymys ennalta vastattavaksi on ihmisen valitsema tapa käyttää teknologiaa. Miten estät, ettei sitä käytetä väärin tavoilla, joita et osaa vielä edes kuvitella?
Otetaan esimerkiksi vaikkapa digitaaliset kaksoset. Termillä tarkoitetaan digitaalista kopiota esimerkiksi monimutkaisesta teollisuuslaitteesta. Kopion avulla voidaan simuloida laitteen käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa. Mutta tiesitkö, että neurotieteilijät kehittävät kovaa vauhtia aivokaksosia, joilla voidaan esimerkiksi ennakoida lääkkeiden vaikutuksia ihmisen aivoissa?
Miltä maailma näyttää, kun kaikilla meillä on aivokaksonen? Ja miten estetään, ettei sellaisia käytetä väärin?
Varhaisten omaksujien keskuudessa käänteentekevänkin teknologian laineet pysyvät vaimeina. Tilanne muuttuu, kun käyttäjämäärä kasvaa ja motiivit monimuotoistuvat. On inhimillistä ja samalla täysin viatonta pohdiskella miten jonkin hidasteen voisi ohittaa, millaisiin tarkoituksiin jotakin teknologiaa voisi soveltaa, tai miten hyödyistä pääsisi osalliseksi. Näinhän innovointi toimii.
Eettisessä pohdinnassa on kyse yllättävistä seurauksista ja ennakoimattomista käyttötavoista. Useimpien tämän hetken arvokkaimpien yhtiöiden menestyksen taustalla on niiden kyky hyödyntää dataa, jonka ne saavat palveluidensa käyttäjien toiminnasta. Dataan liittyvät myös näiden yhtiöiden suurimmat riskit, niin käyttötapojen, tietosuojan kuin mainevaikutustenkin näkökulmista.
Kaikille tuttu esimerkki on Facebook, joka yhdisti maailman ihmiset historiallisen nopealla vauhdilla. Nyt tästä teknotaivaan tähdestä on tullut toinen toistaan vakavampien syytösten kohde. Miten tähän on tultu, voiko tilanteen vielä korjata? Ja miten tällaisia kriisejä voisi ehkäistä?
On aika siirtyä ikonisesta move fast and break things -mantrasta kohti eettisesti ohjautuvaa versiota move fast and fix things.
Seuraavien vuosien menestysresepti on eettinen teknologia. Voittajia tulevat olemaan teknologiat, sovellukset ja palvelut, jotka asemoituvat ihmisyyden ja ihmisoikeuksien puolelle ja toimivat sen mukaisesti – ei vain aluksi tullakseen hyväksytyksi, vaan systemaattisesti ja koko elinkaarensa ajan.
Vastuullisuus ja kasvu eivät ole toisiaan poissulkevia asioita. Kyse on siitä, millaisilla periaatteilla organisaatioita johdetaan, millaisiksi tuotteet ja palvelut suunnitellaan, ja miten toiminnasta viestitään. Pitkäjänteisen menestyksen kulmakiviä ovat aidosti eettinen liiketoiminta, skenaarioharjoituksen kautta resilientiksi viritetty organisaatio – sekä yhdessä näiden kanssa linjattu strateginen viestintä ja markkinointi.
Lue lisää strategisista palveluistamme ja ota yhteyttä!
