Ennätin vasta viimeiseksi päiväksi Teknologia-messuille. Ensimmäisillä koronan jälkeisillä messuständeillä seisoskeli aavistuksen väsyneen oloista väkeä, olihan edellisenä iltana ollut tarjolla pitkästä aikaa bileet. Ilmassa ei kuitenkaan leijunut vanhan viinan tuoksu, vaan jotain raikkaampaa. Nimittäin vähäpäästöisen ja materiaalipihin teollisuustuotannon tuulahdus.
Tutut teemat kuten energiatehokkuus, pienemmät päästöt, innovaatiot ja parempi työelämä olivat läsnä. Mutta nyt tuorein IPCC:n ilmastoraportti yhdessä Venäjän sodan vaikutusten kanssa puskee viimeisiäkin teollisuusyrityksiä kohti muutosta. Kun Venäjän massiivista fossiiliperäistä energiaa ei enää käytetä, vihreä siirtymä ottaa ison harppauksen.
VTT:n puheenvuorossa Karoliina Salminen patisti teollisuusyrityksiä eteenpäin polulla kohti autonomista teollista tuotantoa. VTT:n visiossa vuodelle 2053 yritykset valmistavat tuotteita vihreiden arvojen ohjaamina, jakavat dataa keskenään, minimoivat ympäristöhaitat ja työllistävät osaajia, jotka työskentelevät rinta rinnan tekoälyn kanssa.
Olennaista nyt on nostaa katse omasta tehtaasta koko ekosysteemiin, suunnittelusta kunnossapitoon ja logistiikkaan.
Teknologian lisäksi visioissa on mukana ihminen. Osaavasta työvoimasta on pulaa. Tehtaiden ja tuotantolaitosten automaation lisääntyessä tarvitsemme erilaista ja uudenlaista osaamista. Tästä haasteesta puhui messuilla Salmisen ohella myös Cargotecin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen ja antoi konkreettisen esimerkin.
Cargotec selvitti kuorma-auton kuljettajien tuottavuutta. Tarkastelemalla dataa nähtiin, kuinka kuskit hyödynsivät ajokkiensa älyä ja laitteita. Tuottavimman ja vähiten tuottavan neljänneksen ero oli huikea: parhaat lastasivat ja purkivat jopa viisi kertaa huonoimpia nopeammin, mikä rahassa mitattuna tarkoitti yli kymmenen tuhannen euron säästöä.
Vihreässä siirtymässä edelläkävijä on Vehviläisen mukaan Yhdysvallat. Vaikka kansallinen lainsäädäntö ja tahtotila vaikuttavatkin rapakon takana laahaavan, osavaltiotasolla ympäristölainsäädäntö on monesti jopa EU:ta aggressiivisempaa. Esimerkiksi Kaliforniaan ei dieselillä kulkevaa ajokalustoa osteta, sähkökäyttöisyys on perusedellytys.
Cargotecin kaltaiselle konepajayritykselle vihreä siirtymä tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Kun tuulivoimaa viedään merelle, tarvitaan nostureita, joita eivät aallot heittele. Kun asiakkaat sähköistävät ajokalustoaan, voi heitä kiinnostaa hankkia akkuja palveluna sen sijaan, että uudistaisivat koko kolonnan. Niinpä uuden äärellä on ollut tärkeää investoida tutkimukseen ja kehitykseen – Cargotecin tapauksessa jopa tuplasti aiempaan verrattuna.
Vihreämmän tulevaisuuden eteen ponnistelee myös ICT-ala.
Tieken, Tivian ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Green ICT -hanketta starttaava Antti Sipilä muistutti puheenvuorossaan, että lähes kaikki tuotanto lepää ohjelmistojen varassa. Niinpä niillä on myös tärkeä rooli päästöjen vähentämisessä. Kesäkuussa starttaava hanke kokoaa yhteen alan toimijoita ja esimerkiksi rakentaa mittaristoa IT-hankintojen ympäristöystävällisyyden arviointiin.
Tutkimuksen ja kehityksen, koulutuksen ja innovatiivisen teknologian rinnalle nostaisin vielä markkinoinnin ja viestinnän. Messuosastoja kierrellessä oli helppo todeta, että suomalaiset teknologiayritykset innovaatioineen ja osaajineen pystyvät kyllä auttamaan vihreässä siirtymässä alaa kuin alaa. Esimerkiksi komponentteja voi 3D-tulostaa kierrätysmateriaalista ja tuulipuistoja rakentaa myös jäätyvälle merelle.
Bisnes menee sivu suun, jos ratkaisut jäävät vakan alle.
Yhteisöt ympäri maailmaa etsivät nyt ratkaisuja, joilla parantaa energiatehokkuutta, pienentää hiilijalanjälkeä, säästää vettä ja tuottaa hyödykkeitä pienemmällä hävikillä. Toisin sanoen, suomalaisyritysten on aktiivisesti varmistettava, että oma yritys osuu asiakkaan tutkalle.
Nyt ei pidä myöskään odottaa, että oma tarjonta on täysin valmiina myytäväksi. Jo tutkimus- ja kehitysvaiheessa yritys voi rakentaa tarinaansa, ottaa roolia keskustelussa ja herätellä markkinoita. Kun tuotteena on tuulimylly, vesivoimalan turbiinin osa, kaivosrobotti tai älykkäämpi toiminnanohjausjärjestelmä, eivät kaupat synny napin painalluksella.
Avain harkintalistalle pääsyyn ja lopulta kauppoihin on huolellinen ja kohdennettu sisältömarkkinointi – tuo markkinointiviestinnän kestävyyslaji.
Sydämessäni on erityinen paikka yrityksille, jotka kehittävät ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Jos tuloksellinen sisältömarkkinointi kiinnostaa, ota yhteyttä niin jutellaan! essi@netprofile.fi tai Linkedin @eisomaki.
Kuva: Yksityiskohta Otto Majan teoksesta Maker3D:n messuosastolla
