AIKA. Kriisissä menetät arvokkaimman resurssin – ajan. Suurin osa meistä pystyy toimimaan tarkoituksenmukaisesti ja tekemään kohtuullisen tolkullisia päätöksiä, kun aikaa on pohtia ja puntaroida. Mutta.
Kriisissä ei ole aikaa etsiä yhteystietoja, opetella uusia taitoja tai pohtia miten tilannetta pitäisi hallita. Aikaa ei voi ostaa, siksi poikkeustilanteeseen pitää varautua. Omaa kriisitoimintaa tulee suunnitella ja harjoitella etukäteen.
Jokainen kriisi on tunnetilojen myrsky. Poikkeustilan iskiessä tajuntaan adrenaliini syöksyy suoniin, syke nousee, pää vähän sumenee ja kädet tärisevät. Jos toimintaa ei ole etukäteen mietitty, tunteiden vallassa ymmärretty tilannekuva, tehdyt toimenpiteet ja viestintä ruokkivat kriisin eskaloitumista sen lieventämisen sijaan.
Kriisissä näkökenttä kapenee, siksi tarvitsemme valmiita tehtävälistoja, jotka ohjaavat ajattelua ja toimintaa oikeaan suuntaan. Ohjeistukset rauhoittavat. Ne vapauttavat henkiset ja fyysiset voimavarat parhaimpaan mahdolliseen kriisinhallintaan.
Entäs sitten, kun tilanne on päällä, ensimmäinen kysymys on...
LUOTTAMUS. Kenen luottamuksen varassa me toimimme? Jokainen poikkeustila testaa yrityksen arvoja, toiminnan kestävyyttä ja sidosryhmien luottamusta. Hyvän sään aikana viestinnän tärkein ja myös strategisin tehtävä on rakentaa luottamuspääomaa organisaatiolle merkittävien sidosryhmien kanssa.
Parasta luottamuspääomaa on erinomainen maine, josta ihmiset yrityksen tuntevat. Kaikki eivät välttämättä edes tiedä mitä yritys tekee, mutta hyvä maine tunnetaan ja se edistää hyvän puhumista yrityksestä. Hyvämaineisen yrityksen viesteihin luotetaan ja niitä luetaan positiivisen viitekehyksen kautta.
Osakemarkkinoilla hyvä maine näkyy kurssissa. Sijoittajat etsivät organisaatioita, joiden toimintaan ja tulevaisuuteen ne luottavat. Poikkeustilanteessa luottamuspääoman arvo näkyy osakekurssin arvossa ja kurssivaihteluiden nopeudessa. Jos yritys ei pysty hallitsemaan kriisiä, osake sukeltaa nopeasti. Mitä enemmän luottamuspääomaa ja tehokasta kriisinhallintaa, sitä paremmin kurssi pitää pintansa.
Jos kurssi nousee kriisissä tai heti sen jälkeen – se on puhdasta luottamuspääomaa.
Jokaisella organisaatiolla on riskinsä ja niistä kannattaa viestiä strategisesti. Luottamuspääoman rakentamisessa riskiviestintä nousee yhä keskeisemmäksi keinoksi. Syytä kuitenkin korostaa, ettei kyse ole riskiviestinnän strategiasta serverin kulmalla, vaan jokapäiväisistä taktisista keinoista ja operatiivisesta osaamisesta kentällä.
Viestinnän arvo mitataan lopulta sen vaikuttavuudessa. Onko riskiviestintä onnistunut, jos sitä ei ole koskaan kunnolla edes jalkautettu?
JOHTAMINEN. Poikkeustilannetta ei johdeta samoilla opeilla kuin arkea. Harva yritys on kriisiyritys, jonka johtaminen, toimintamallit ja ihmisresurssit on optimoitu kriisitilanteiden hallintaan.
Varautumiseen kuuluu kriisitilanteen johtamismallista sopiminen ja myös harjoittelu. Jokainen johtaja ei ole kriisijohtaja. Sekin on armollista myöntää ja sopia henkilöistä, jotka muodostavat kriisinjohdon eli Gold Teamin.
Kriisin keskellä ei ole aikaa tehdä arkiseen johtamismalliin merkittäviä valtasuhdemuutoksia. Paineessa tehdyt johtamismuutokset eivät välttämättä ole myöskään niitä parhaimpia. Kriisiä pitää pystyä johtamaan jatkuvasti kehittyvän tilannekuvan pohjalta kaikkien sektorivastuurajojen yli.
Päätökset voivat olla vaikeita, koska tietoa on aina liian vähän eikä päätösten seurauksia pystytä välttämättä näkemään selkeästi kriisin sumussa.
Kriisin johtaminen ja viestintä ovat yhdessä kriisinhallintaa, johon kuuluvat menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Viestinnän kyvyllä ennakoida tulevia käänteitä ja julkista mielipidettä saattaa olla aivan ratkaiseva merkitys.
Kun viestintä tekee työnsä hyvin, se on strateginen positiivinen voima kaikkina aikoina, kaikissa tilanteissa. Viestintä varautuu kriiseihin pitämällä huolta omasta osaamisestaan, viestintävälineistään ja toimintakyvystään myös poikkeustilanteissa.
Viestinnällä on kriiseissä monta roolia ja tehtävää. Viime aikoina moni on kysynyt, mikä on tehtäväni kriisissä? Tiedätkö sinä?
Varaudu pahimpaan mahdolliseen skenaarioon ja nukut yösi paremmin.
PrivacyRules on kansainvälinen allianssi, joka koostuu lakimiehistä, forensiikan ja tietoturvan ammattilaisista sekä viestintäammattilaisista. Kriisiviestintäohjelman puheenjohtajana Christina keskustelee näistä teemoista #privascyespresso-haastattelussa PrivacyRulesin johtaja Andrea Chmielinski Bigazzin kanssa. Voit katsoa englanninkielisen haastattelun tästä: https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:6922941941080829952?updateEntityUrn=urn%3Ali%3Afs_feedUpdate%3A%28V2%2Curn%3Ali%3Aactivity%3A6922941941080829952%29
Mikäli haluat kuulla kriisien ennakoivasta hallinnasta lisää, ota yhteyttä.
