LUE JA OPI!

Netprofilen blogi kertoo, mitä viestinnän maailmassa tapahtuu juuri nyt.

Kommentoinnin jalo taito

08.03.2019

florencia-viadana-794677-unsplash 2

Kirjoittaa voi hyvin tai huonosti, mutta myös kommentoida voi hyvin tai huonosti. Advance B2B:n Sari Venäläinen kirjoitti MarMaissa osuvasti aiheesta, johon varmasti kaikki viestijät voivat samaistua: komiteamietintöjen tuloksena syntyvistä hajuttomista ja mauttomista sisällöistä.

Sarin teksti innoitti minua miettimään, kuinka sisältöjen kiinnostavuutta voisi korporaatiomaailmassa sitten lisätä. Ytimessä on minusta sen ymmärtäminen, että tangoon tarvitaan kaksi: kirjoittaja ja kommentaattori.

Parhaat tekstit syntyvät silloin, kun kirjoittaja ja kommentaattori ovat molemmat tehtäviensä tasalla ja heidän välillään vallitsee luottamus.

Kirjoittajan on tietysti tärkeää tuntea organisaation tyyli ja kieli. Parhaassa tapauksessa kirjoittaja uskaltaa laittaa koko taitonsa rohkeasti peliin sillä ajatuksella, että kulmia on helpompi hioa kuin lisätä jälkeenpäin.

Kirjallisen rohkeuden tukahduttaa tehokkaasti komiteakommentoinnin ja ennakkosensuurin kulttuuri, joka taas kielii rohkeuden puutteesta kommentaattorin päässä. Sellaisessa ilmapiirissä sisällöntuottaja alkaa helposti ennakoimaan ja kirjoittamaan jo valmiiksi ylivarovaisesti eli tylsästi.

Minuun teki vaikutuksen verkkojulkaisu LongPlayn iltakoulussa kuulemani kuvaus toimittajan ja editorin yhteistyöstä. Pitkä journalistinen artikkeli vaatii paljon rakenteelta. LongPlayn jutut kirjoittaa ammattitoimittaja, mutta yhdessä toimittaja ja editori hiovat juttua parhaimmillaan viikkoja, jotta stoori varmasti kulkee. Lopputulos ei todellakaan ole tylsäksi kiillotettu pallo, vaan yleensä monisärmäinen timantti. 

Korporaatiotekstikin voi olla timantti, kun kirjoittajan ja kommentaattorin yhteistyö sujuu. Tässä neuvoni sinulle, joka löydät itsesi kommentaattorin roolista:

  1. Jos kommentoit tekstiä asiantuntijaroolissa, puutu asiavirheisiin älä sanamuotoihin. Vaikka sanoisit itse toisin, mieti, liittyykö muotoiluun todellista väärinymmärryksen vaaraa. Jos ei, anna olla. 
  1. Jos kommentoit tekstiä tekstitasolla, korjaa kirjoitusvirheet ja perustele muokkausehdotuksesi. Tarkastele tekstin rakennetta kokonaisuutena, siitä on yleensä kirjoittajalle eniten apua. Kirjoittaja kun herkästi jää näpräämään tekstiään virketasolla.
  1. Jos kommentoit tekstin kirjoittajana, puutu tyyliin. Jos omaa tekstiäsi on hiottu ja muokattu, tarkista, ettei lapsia ole mennyt pesuveden mukana. Varo kuitenkin ”not invented here” -ajattelua. Jos olet siinä onnellisessa asemassa, että voit käyttää editoria, ota siitä kaikki irti. Yhteinen päämääränne on tarjoilla sinun ajatuksesi sellaisessa muodossa, että se vaikuttaa lukijaan jollain tavalla. Editori ei ajattele puolestasi, mutta tietää keinot, joilla viesti kulkee. Ota siis ilolla hyvät muotoilut omiin nimiisi, jos ne vain istuvat tyyliisi.
  1. Jos kommentoit osana isompaa komiteaa, ehdota, että joku kerää kommentit ja priorisoi ne. Jos ulkopuolinen, organisaation nimissä kirjoittava kirjoittaja saa erilliset kommentit kymmeneltä eri ihmiseltä, hän joutuu tasapainoilemaan kaikkien toiveiden ristitulessa. Lopputulos on harvoin lukijan tai tekstin tavoitteen kannalta optimaalinen. Silloin kun kommentteja tarvitaan monelta taholta, on hyvä, jos jutulla on ”päätoimittaja”, joka päättää, mikä kommentti on kokonaisuuden ja pääviestin kannalta tärkeää ottaa huomioon ja mikä voidaan perustellusti jättää sivuun.
  1. Jos kommentoit somepostauksia, muista, että somen muisti on lyhyt ja uutta pukkaa jatkuvasti. Yhden twiitin pallottelu ees taas on harvoin kustannustehokasta. Etenkin somessa komiteamietinnöt ja yhdentekevät viestit toimivat todella huonosti. Särmää olla pitää!

Lataa tästä oppaamme B2B-teknologiayrityksen 7 askelta markkinointiautomaation maailmaan:

Lataa Netprofilen 7 askelta markkinointiautomaatioon -opas


Kuva: Florencia Viadana / Unsplash

Tagit: Sisältömarkkinointi, editointi, kirjoittaminen

    Kirjoittanut

    Uusimmat

    Kategoriat

    see all

    Twitter