Laura Nousiainen 22.4.2021 16:12

Käsi pystyyn ja luuri korvalle! – tämä on etäajan tärkeä oppi

Taasko kohta on vappu? Näin ystäväni ihmetteli, kun äskettäin tapasimme. Ja tottahan se on – vuosi on mennyt, ja tässä sitä yhä ollaan. Etänä.

Mitä yli vuoden kestänyt kodin nurkissa majailu on opettanut? Paljonkin. Eräs tärkeistä opeista ainakin itselleni on ollut, että läppärin taa ei pidä hautautua yksin.

“Mutta kun muillakin on hoppu” ja “nopeammin ratkon nämä yksikseni, toisia vaivaamatta”.

Tosin jälkimmäinen ei useinkaan pidä paikkaansa. Ja ensimmäinenkin vain osin; aina löytyy kollega, joka ennättää sparrailla.

Etänä kynnys kollegan puoleen kääntymiseen kasvaa, kun ei istuta samassa tilassa. Kun en voikaan vain huikata ilmoille kysymystä tai kommenttia tai kävellä läppäri kainalossa työkaverin luo.

Onneksi tykö pääsee myös etänä.

Viiden minuutin pirautus kollegalle voi ratkoa useamman pulman kuin mitä yksin ennättäisi setviä tunnissa.

Etätöissä enemmän on yksilön vastuulla

Kun työkaverit eivät ole kuulemassa puhinaa tai näkemässä otsaryppyjä, on jokaisen vastuulla kertoa, jos toiset aivot ovat tarpeen. Muutoin apujoukot eivät voi sitä arvata.

On nähtävä se vaiva, että avaa digitaalisen suunsa ja naputtelee Slack-viestin tai valikoi numeron kollegan etätyöpisteeseen.

Kaipaatko sinä apujoukkoja? Käsi pystyyn! Älä jää yksin. Meiltä löydät tarvittavat apukädet viestinnän ja markkinoinnin pähkinöiden purkamiseen.

OTA YHTEYTTÄ »