Tommi Niittymies 26.1.2016 11:52

Journalismi on kuollut, eläköön uusjournalismi!

IMG_4075.jpg

Luin verkosta jalkapalloartikkelia, kun minut valtasi voimakas déjà-vu-tunne. Tuntui että olen lukenut tämän jo, mutta eihän se voinut olla mahdollista. Juttu oli julkaistu vasta hetki sitten.

Sitten tajusin: olin lukenut täsmälleen saman tekstin pari päivää aiemmin englantilaisesta jalkapalloblogista. Kielen muuttuminen vain hetkeksi hämäsi. Suomalaislehti oli kääntänyt ja julkaissut tekstin lähdettä mainitsematta, ja veikkaanpa, että enempiä kyselemättä.

Pointtini ei ole epäilemäni sisältövarkaus vaan tämä: blogista käännetty teksti oli huomattavasti laadukkaampi kuin lehden oma jalkapallotarjonta!

Tapaus on oire laajemmasta ilmiöstä: journalismi siirtyy yhä enemmän blogeihin. Erityisesti syvällistä asiantuntemusta vaativilla aloilla paras toimitustyö tehdään siellä, missä on kapeaan alaan perehtyneitä ja siitä innostuneita ihmisiä.

Esimerkkinä mainittakoon vaikka suosikkiblogeihini lukeutuva Monday Note, jota pitää kaksi kaiken nähnyttä media- ja teknologia-alan konkaria ja joka nimensä mukaisesti ilmestyy aina maanantaisin. Siis nimenomaan ”ilmestyy”, ihan kuin lehdetkin. Suosittelen!

 

Miten uusjournalismia luetaan?
Voi tietysti kysyä, onko blogaaminen journalismia. On: merkityksessä tosiasioiden kertomiseen tähtäävää ja toimitettua tekstiä. Ei ole: merkityksessä journalismin perinteisiin sääntöihin sitoutunutta.
Blogit täyttävät aukkoja, joita perinteinen media on talousvaikeuksissaan jättänyt. Lukijalta kuitenkin vaaditaan lähdekritiikkiä ja medialukutaitoa.
Blogaajat rajaavat aihepiirinsä yleensä tiukasti ja tarkastelevat maailmaa oman kapean avaimenreikänsä läpi. Tämän tunnistaminen on lukijan vastuulla: tasapainoista eri näkökulmien tarkastelua blogeista löytää vain harvoin.

 

Miten uusjournalistille viestitään?
Viestintäammattilaisille kiinnostavin kysymys on se, miten viestiä blogaajille ja muille verkon uusjournalisteille. Viestintäväen ja perinteisen median välille vuosikymmenten aikana kehittyneet käytännöt kun eivät sellaisenaan toimi.

Todennäköisesti ainoa pitkällä aikavälillä toimiva viestinnän keino on muuttua kiinnostavaksi puheenaiheeksi. Kyse ei ole vain viestistä vaan toiminnasta.

Yksinkertaistettuna näin: a) päätetään tehdä jotain kiinnostavaa, b) viedään tieto asiasta jo ennakkoon mielipidevaikuttajien ulottuville, c) kerrotaan tekemisestä kiinnostavasti omassa blogissa ja some-kanavissa, ja d) annetaan viestille työntöapua verkkomarkkinoinnilla.

Tämä asettaa viestinnän uuteen, huomattavasti strategisempaan asemaan: ei jälkikäteen tiedoteta mitä tuli tehtyä, vaan vaikutetaan jo etukäteen siihen, mitä tullaan tekemään.

Netprofile esimerkiksi teki yhdessä Procountorin kanssa Yritysbarometrin, jossa tuotettiin uutta kerrottavaa nimenomaan tekemällä jotain uutta, Suomen oloissa ainutlaatuista.

Tilaa-Netprofilen-uutiskirje