Osallistuin kesällä verkon välityksellä London Tech Week -tapahtumaan. Kyseessä on yksi Euroopan suurimmista teknologiatapahtumista. Ohjelmaan kuului tänä vuonna monenlaisia puheenvuoroja aiheista kuten Web 3.0, teknologia-alan monimuotoisuus sekä globaali osaajapula.
Mielenkiintoisin anti liittyi kuitenkin climate techiin eli ilmastoteknologioihin – käytännössä siis teknologioihin, joilla pyritään vähentämään ekologista hiilijalanjälkeämme sekä ilmaston lämpenemisen vaikutuksia.
Avainluku, joka nousi esille monissa puheenvuoroissa, oli YK:n Pariisin ilmastosopimuksen tavoite pysäyttää maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen. Kestävämpien tuotteiden Google-haut ovat lisääntyneet jatkuvasti, joten paineita vihreään siirtymään tulee yhä selkeämmin myös kuluttajarintamalta. Samoin sijoittajien kiinnostus ilmastoteknologioihin on kasvanut.
Etenkin startupeilla on merkittävä rooli nyt, kun melkeinpä koko maailma pitäisi keksiä uudelleen: kuinka erilaisia raaka-aineita, lannoitteita, huonekaluja, ruokaa – oikeastaan kaikkea – voitaisiin jatkossa tuottaa entistä kestävämmin?
Tapahtuman ehkäpä mielenkiintoisimmat puheenvuorot liittyivät mm. laboratorioissa kehitteillä oleviin palmuöljyn korvikkeisiin, muovia tuhoaviin entsyymeihin ja muihin kehitteillä oleviin innovaatioihin.
Samalla kerrattiin myös perusasiat tuotekehityksen kanssa puntaroiville. Mitkä siis ovat ne askeleet, jotka kannattaa ottaa viimeistään nyt?
- 1. Ensinnäkin dataa on jo saatavilla paljon (jätteistä, vesistä, päästöistä jne.), se tuo läpinäkyvyyttä ja helpottaa tavoitteiden asettamista. Data kannattaa ehdottomasti valjastaa hyötykäyttöön ja ottaa avuksi kaikenlaisten kehitysprojektien sekä älyratkaisujen perustaksi.
- 2. Energian hinta on melkeinpä kaikkien huulilla ja energiatehokkuus ajankohtaisempi aihe kuin koskaan. Olemassa olevasta laitekannasta on jatkossa puristettava enemmän irti ja kehitettävä entistä kestävämpiä laitteita vanhojen tilalle.
- 3. Edelliseen kohtaan liittyen tärkeä trendi on sähköistyminen, sillä pitkällä tähtäimellä fossiilisten polttoaineiden käyttöä pitää vähentää. Tarvitaan enemmän teknologioita, jotka pystyvät hyödyntämään tehokkaasti ennen kaikkea päästöttömiä energialähteitä.
Myös kehitystä jarruttava ylimääräinen sääntely tuotiin tapahtumassa esille yhtenä alan globaalina ongelmana. Tässä yhteydessä viitattiin esimerkiksi aurinkosähkön hyödyntämiseen. Samoin yhteisymmärryksen puute – ei ole aina selvää, mitä tarkoitetaan esimerkiksi hiilineutraaliudella.
Koska dystooppiset kauhukuvat ruokkivat usein helposti passiivisuutta, todettiin lisäksi, että olisi tärkeää tuoda julkisuuteen myös positiivisia tarinoita ja pieniäkin onnistumisia.
Ilmastoteknologioihin liittyy myös työn merkityksellisyys. Yhä useampi haluaa olla mukana ratkomassa globaaleja ongelmia omalla panoksellaan. Monipuoliseen tekijäjoukkoon kannattaakin kiinnittää huomiota, sillä haasteet ovat monimutkaisia ja niiden ratkominen edellyttää laaja-alaista osaamista. Töitä riittää kaikille tutkijoista insinööreihin ja projektipäälliköistä viestijöihin.
Kaiken kaikkiaan aihekokonaisuus on valtava, eivätkä teknologiat yksinään ratko kaikkia ongelmia. Paljon on vielä tehtävänä ja matka vasta aluillaan. Siitä ei ole kovin montaa vuotta, kun kuluttajille tarjottiin esimerkiksi ensimmäiset reaaliaikaiset sähkömittarit, jotka ovat pieni, mutta tärkeä askel eteenpäin nekin. Kuka tietää, mitä innovaatioita näemme jo lähitulevaisuudessa!
Kaipaatko apua viestinnässä? Tutustu asiantuntijoihimme ja ota yhteyttä!
Kuva: Heini Miettinen
