Ihmiselle jää sivurooli teknologiatulevaisuudessa

19.04.2018

atharva-tulsi-568930-unsplash

Me 70-luvulla eläneet muistamme hyvin tietoiskun, jossa lapsilta kysyttiin, mitä heistä tulee isona. Muidenkin kannattaa katsoa, tallenne löytyy Yle Areenasta.  Suloisten nassikoiden toiveammateista mieleen jäivät etenkin “lakaisukoneen kuljettaja” ja “lääkärinhoitaja”.

Jos juuri julkistettua tulevaisuusvaliokunnan Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037 -raporttia on uskominen, nykylasten unelma-ammattien listasta tulee hyvin toisennäköinen. Mennyttä ovat kilpajuoksijat ja merimiehet, tilalle tulevat virtuaalitodellisuustapahtumakoordinaattori, pilviturvapalvelukonsultti sekä hauskasti kansanperinteen suuntaan kumartava etiäistorjuntamestari.

Risto Linturin ja Osmo Kuusen kirjoittamassa massiivisessa (liitteineen 568 sivua) raportissa on toki paljon muutakin sisältöä kuin uusia jännittäviä ammattinimikkeitä. 

Sen yhtenä tehtävänä on kertoa meille, millaisia ovat ne radikaalit teknologiat, jotka uudistavat nykyisen yhteiskuntamme toimintamalleja, ja miten tämä tapahtuu.

Raportin julkistustilaisuudessa puhunut kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen totesi, että tuotosta ei pidä tulkita liian yksioikoisesti kiveen hakattuna tulevaisuutena. Kun meillä on jonkinlainen perusteltu kuva tulevaisuudesta, voimme myös pyrkiä vaikuttamaan siihen, millainen siitä lopulta muodostuu.

Miksi sitten on tärkeää ymmärtää tekniikan kehitystä ja tehdä ennusteita? Kun teknologia muuttuu, yhteiskunnan sosiaaliset rakenteet muuttuvat usein rinnalla. Auton keksiminen on muuttanut huimasti yhteiskunnan rakenteita, kuten myös höyrykoneen tai vaikkapa kirveen keksimiset aikanaan.

Tulevaisuuden teknologioiden suunta voi lopulta olla pienestä kiinni. 1900-luvun alussa sähkömoottorit olivat autojen voimanlähteenä vielä valtavirtaa, ennen kuin halvat polttomoottoriautot disruptoivat tämän kehityksen. Jos sähkömoottori olisi pitänyt pintansa silloin, maailma saattaisi nyt olla kovin toisenlainen.

Yhteiskunnan ja lainsäätäjien tehtävänä on miettiä, miten voidaan edistää toivottuja ja ehkäistä haitallisia kehityskulkuja. Ja tähän tarkoitukseen tulevaisuusraportti on yksi työkalu.

 

568 sivua, 3000 nettilinkkiä, 2500 vapaaehtoista

Suomen sata uutta mahdollisuutta -raportin muhkea mitta tulikin jo edellä todettua. Lisäksi sen netistä löytyvä versio sisältää yli 3000 klikattavaa linkkiä.

Opuksen tekotapa on aiheeseen sopivan moderni. Sen luomiseen osallistui Radikaalit teknologiat -Facebook-ryhmässä ja työpajoissa yli 2500 henkilöä. Joukkoistaminen onkin yksi niistä uusista teknologioista, jotka jo muokkaavat nykymaailmaa.

Raportti on jatkoa viisi vuotta sitten julkaistulle Radikaalit teknologiat -raportille. Tulevaisuus on sen verran dynaaminen paikka ja muutokset nopeita, että päivittäminen on ehdottomasti paikallaan.

Edellistäkin raporttia laatimassa ollut Risto Linturi oli sitä mieltä, että uusi versio on entistä kypsempi ja kunnianhimoisempi. Ja vaikuttava suoritus Suomen sata uutta mahdollisuutta onkin.

Käytännön tasolla raporttiin on valikoitu 100 lupaavinta tulevaisuuden teknologiakokonaisuutta, minkä lisäksi siinä on 100 tavoitetta lainsäädännölle näiden teknologioiden sujuvaksi käyttöönotoksi. Myös tämän bloggauksen alussa esiteltyjä tulevaisuuden ammatteja on ennakoitu 200 nimikkeen edestä.

Raportissa teknologiat on jäsennetty 20 arvonluontiverkostoon. Nämä kuvaavat niitä ihmisten ja yhteiskunnan tarpeita, joihin teknologiat vaikuttavat. Raportin omin sanoin arvonluontiverkostot "pyrkivät kattamaan laajasti ymmärrettynä kaikki elämän ja yhteiskunnan osa-alueet, inhimilliset tarpeet ja yhteiskunnalliset ongelmat".

Terminä arvonluontiverkosto voi kuulostaa hyhmäiseltä, mutta avataan vähän tarkemmin tätä kuviota: yksi arvonluontiverkostoista on esimerkiksi henkilöliikenne. Raportissa kuvataan nykytilanne (henkilöautot ja joukkoliikenne) sekä sen haastajateknologia (kuljettajaton liikenne palveluna). 

Lisäksi katsastetaan, mitkä radikaalit teknologiat vaikuttavat tähän verkostoon (henkilöliikenteessä mm. neuroverkot ja syväoppiminen) ja mietitään muutoksesta nousevia uusia ammattinimikkeitä. Lukija kiittää tästä, sillä ammattikuvausten avulla jotensakin korkealla tasolla liikkuvat käsitteet on helpompi hahmottaa.

Raportissa mietitään kiinnostavasti muutoksen hyötyjä, riskejä sekä mahdollisia muutosta hidastavia tekijöitä. Mukana on myös pohdintaa siitä, mitä muutospaineita kehitys aiheuttaa lainsäädännölle.

Ideaalitilanteessa uusien teknologioiden ennakoiva hyödyntäminen toisi Suomelle kansakuntana kilpailuetua maailmantalouden myllerryksissä.

Kun ammatit muuttuvat, pitää olla myös suunnitelma siitä, millaista koulutusta tulevaisuudessa tarvitaan. Kuten Radikaalit teknologiat -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Vähämäki sanoi julkistustilaisuudessa: “Suomesta pitää tehdä maailman älykkäin kansakunta”. Ei hullumpi tavoite.

 

Suomalaista osaamista: keinolihaa ilmasta ja terävät VR-lasit

Raportissa riittää tutkittavaa pitemmäksikin aikaa, eikä lyhyessä blogikirjoituksessa pysty kuin raapaisemaan pintaa. Pieteetillä toteutetussa tekstissä on mm. mietitty teknologioiden kehittymisen nopeutta, miten moneen eri arvonluontiverkostoon mikäkin teknologia vaikuttaa, kuinka suuri teknologioiden vaikutus on, ja niin edelleen.

Teoria on teoriaa, mutta julkistustilaisuudessa oli onneksi mukana myös käytäntö. Kuusi suomalaista radikaaleja teknologioita hyödyntävää yritystä esitteli tilaisuudessa saavutuksiaan ja tavoitteitaan. 

Mukana olivat akkuteknologiaa kehittävä BroadBit, sähkön avulla ruokaa ilmasta tekevä Solar Foods, tehtaan prosesseja kehittävää tekoälyä toteuttava Simanalytics, autonomisten dronejen älyä tekevä Rumble Tools, materiaalitutkateknologiayritys Spectral Engines ja erityistarkkojen VR-lasien kehittäjä Varjo Technologies.

Ilmasta tehtävää ruokaa voikin pitää erittäin radikaalina murroksena! Raportissa Solar Foods kuuluu teknologiakoriin “Biotekninen liha ja lihaimitaatiot”. Tällä hetkellä firman tuotantolaitos pystyy valmistamaan kilon proteiinia päivässä.

Testausvaiheessa olevalle tuotteelle ollaan hakemassa hyväksyntää elintarvikkeeksi, ja kaupalliseen tuotantoon Solar Foods uskoo pääsevänsä vuoden 2020 aikana. 

Toteutuessaan tämä ilma-/sähkö-/keinoliha voisi vähentää radikaalisti lihan ja sen korvikkeiden tuotannon ympäristövaikutuksia. Tällaiselle idealle kannattaa toivoa hyvää menestystä. 

 

Mikä on ihmisen rooli tekoälyn ja robottien keskellä?

Vaikka tunnustaudun teknonörtiksi ja suhtaudun positiivisesti kaikkeen uuteen, Suomen sata uutta mahdollisuutta jätti ensiselailulla apean jälkimaun.

Teknologiaraportin kuuluukin painottua teknologian kehitykseen, se on selvä. Myös yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä yksilön elämään tulevia muutoksia on otettu erinomaisesti huomioon kautta linjan.

Arvonluontiverkostoissa ovat mukana elämykset ja tarkoituksellisuus: nämä jos mitkä ovat pehmeitä ja hyvin inhimillisiä arvoja.

Jouduinkin vähän aikaa miettimään, mistä oma innostuksen puutteeni johtui. Oliko syynä insinöörimäisen tehokas esitystapa, jossa asioita pisteytetään, taulukoidaan ja asetetaan järjestykseen?

Ehkä suurin ongelma oli kuitenkin siinä, että teknologia oli asetettu itsestäänselvästi kuskin paikalle. Usein tuntui siltä, että inhimillisen elämän rooliksi jää teknologian tukifunktiona oleminen.

Kyllä, teknologia mahdollistaa uudenlaisia elämyksiä, mutta ovatko ne tarpeellisia? Korvaako virtuaalimatka aidon reppureissun Himalajalle? Onko robottiliikenne oikeasti välttämätöntä, jos ihmiset kuitenkin istuvat päivänsä ikkunattomassa huoneessa VR-lasit päässä?

Entä voiko virtuaalikäden kosketus milloinkaan korvata aitoa kohtaamista toisen ihmisen kanssa, vaikka haptiikka kehittyisi kuinka hienoksi? Onko hyvää elämää ystävien tapaaminen kulmakahvilassa vai itse tulostetun aterian syöminen hologrammin seurassa?

Näihin kysymyksiin olisin kaivannut raportissa enemmän pohdintaa. Oireellisesti hakusanalla "onnellisuus" löytyi yli 500 sivun joukosta vain kaksi osumaa, molemmat osana tulevaisuuden ammattinimikettä "onnellisuusoperaattori".

Vanhan vitsin mukaan GPS-navigaattorin keksivät ihmiset, jotka eivät uskaltaneet pysähtyä kysymään tietä vieraalta. Olisiko mahdollista keksiä teknologia, joka tekisi itsensä tarpeettomaksi ja toisi ihmiset lähemmäksi toisiaan sen sijaan, että kehitettäisiin uusia menetelmiä inhimillisen kosketuksen kadottamiseksi?

Kuva: Atharva Tulsi, Unsplash

 New Call-to-action

 

Tagit: tulevaisuus, Teknologia, keinoliha, virtuaalitodellisuus, tekoäly, inhimillisyys

Kirjoittanut

Uusimmat

Kategoriat

see all

Twitter