Ihminen, puhalla pilliin, jos siltä tuntuu

Reilu vuosi sitten minut on juuri valittu kansainvälisen toimialajärjestömme, ICCOn, ensimmäiseksi Ethics Chairiksi. Esittelen laatimani strategian ja toimenpideohjelman viestintätoimistoalan eettisten toimintatapojen edistämiseksi ICCO:n hallituksen kokouksessa Lissabonissa lokakuussa.

Helmikuussa 2020 kokoonnumme Strasbourgissa, jossa ICCO juhlallisesti hyväksytään Euroopan neuvoston kumppaniksi. Pidän ministerineuvoston salissa puheen viestinnän vastuusta, sosiaalisen median kuplauttavista algoritmeista, vihapuheen, disinformaation ja misinformaation vahingollisista vaikutuksista demokratiaan ja ihmisten tunteisiin.

Tilaisuuden päätteeksi puheenjohtaja toteaa, että taisi olla ensimmäinen kerta, kun salissa pidettiin puhe tunteista. Hän hymyilee kätellessämme. Saan kutsun osallistua Euroopan neuvoston CAHAI-työryhmän eli tekoälyn kehittämiseen ja käyttöön liittyvän ihmisoikeuslainsäädännön valmisteluihin. Otan kutsun vastaan.

Kun scifi muuttuukin todeksi

Maaliskuun 8. päivänä tapaamme pienellä joukolla ICCO:n hallituksen kokouksessa Sofiassa, Bulgariassa. Iso osa kansainvälisestä joukostamme on jäänyt kotiin. Koronavirus. Katselemme toisiamme varovasti, mutta vaihdamme poskisuudelmat, koska se on kohteliasta ja kuuluu tapoihin. Tunteet nousevat pintaan. Lentokentän suojapukuiset kuumeenmittaajat tuovat mieleen ihmiskuntaa uhkaavien pandemiaelokuvien kauhut. Tällä kertaa tämä ei ole fiktiota.

Lennän takaisin Suomeen. Käyn työkokouksessa, koska tuntuu, että olisi hätävarjelun liioittelua jäädä pois. Maaliskuun 10. päivä omatunto kolkuttaa, entä jos? Jään kotiin. Parin viikon päästä huokaan helpotuksesta. Väistin koronaluodit, vaikka kävin suorastaan haalimassa niitä tammi-maaliskuussa kansainvälisissä kokouksissa.

Tuntuu, kuin olisin pudonnut eettisten periaatteiden pyramidin huipulta Mariaanien hautaan.

On oikeastaan aika vaikea ajatella yleviä, kun samaan aikaan globaali kriisi, koronapandemia, uhkaa omaa, lähimmäisten, työyhteisön, suomalaisten ja ihmiskunnan elämää, hyvinvointia ja toimeentuloa. Eettiset haasteet putosivat kaikkien huulilla olevasta ilmastonmuutoksesta suoraan elämää ylläpitävän hapen saamiseen omiin keuhkoihin - ei tulevaisuudessa, vaan juuri nyt.

Ihmisyyden ensimmäiset eettiset koodistot näyttäytyvät meille maailman uskontojen, rituaalien ja tapojen kautta. Lähes kaikissa uskonnoissa elää yksilön eettisen toiminnan ensimmäinen pilari, jonka voi todeta vaikka näin: älä kohtele muita, kuten et toivo itseäsi kohdeltavan tai kohtele muita, kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan.

Tuo ohje tuntuu toimivan silloin, kun ihminen lähtökohtaisesti toivoo itselleen hyvää elämää ja terveyttä. Se ei ota huomioon sairasta tai välinpitämätöntä mieltä. Itsetuhoisuus, vääristyneet käsitykset maailmasta ja salaliittoteoriat vetävät myös eri alojen ammattilaisia pimeisiin kupliin, joissa totuus vääristyy ihmisyyttä uhkaaviin mittoihin. Jos oma elämä ja mielenterveys ei ole säilyttämisen arvoinen, onko silloin kenenkään muunkaan?

Eettisten paineiden puristuksessa

Olen yrittänyt hahmottaa viestinnän globaaleja ammattieettisiä kysymyksiä monen näkökulman kautta. Kun yksilön oma eettinen näkökulma on ristiriidassa ammatillisen eettisen koodiston kanssa, kumpi voittaa? Entä mitä tulisi ajatella siitä, että laki ei aina vastaa käsitystämme siitä, mikä on oikein?

Kansainvälisessä toiminnassa on tullut selväksi, että tarvitsemme jatkuvaa keskustelua oikeasta ja väärästä. Maailman eri kulttuurit, maat ja politiikka ovat jatkuvassa liikkeessä ja globaali viestintäteknologia merkitsee yhtä aikaa bensaa tankkiin ja liekkeihin. Ihmisen ja ammattilaisen oikea ja väärä on sekä kontekstista että tilanteesta kiinni. Olemme ristiriitaisten lojaliteettien välisessä paineessa, erityisesti pandemian tuoman globaalin kriisin vuoksi.

Viestinnän ammattietiikka tunnustaa, että viestintä on voimakas vaikuttamisen väline ja siksi sitä pitää käyttää eettisesti oikein sekä läpinäkyvästi. ICCOn vuonna 2017 julkaisema Helsinki Declaration käsittää 10 periaatetta. Niiden jalkauttaminen vaatii vielä työtä. Emme tiedä miten periaatteet ymmärretään ja miten niitä toteutetaan arjen ammatillisissa päätöksissä noin 70 jäsenmaassa. Ammatillinen toiminta on lopulta sarja inhimillisistä tilanteista kumpuavia valintoja ristiriitaisten intressien, poikkeavien tapojen ja erilaisten lakien välillä.

Läpinäkyvyys lääkkeenä

Isossa kuvassa asiat silti etenevät - myös pandemian keskellä. Euroopan neuvoston CAHAI-työryhmän työ on hyvässä vauhdissa. Suomella ei ole työryhmässä edustajaa. Minäkään en edusta Suomea, vaan kansainvälistä ammattikuntaani eli vastuullisia viestintäammattilaisia, jotka ovat sitoutuneet alan eettisiin periaatteisiin ja vaikuttamisen läpinäkyvyyteen.

Yhä suurempi osa meistä vaatii lisää läpinäkyvyyttä oli päätöksentekijänä sitten ihminen tai tekoäly. Ilman sitä emme voi tietää ovatko päätökset eettisesti kestäviä tai edes laillisia. Arjen toiminnassa eettisyyden paras havainnoija on tiedostunut, ajatteleva ja tunteva ihminen, jolla on myötäelämisen kyky. Haluaisinko, että minulle tehtäisiin näin?

Viestintä on vahva voima, jolla pystymme tekemään paljon hyvää koko yhteiskunnalle. Syyskuussa Helsinki Ethics Conference -hybriditapahtumassa UK:n hallinnon viestintäjohtaja Alex Aiken toi esiin korona-ajan viestintähaasteet ja muistutti faktojen puolesta taistelun tärkeydestä. Haastattelin häntä ennen tapahtumaa ja sen voi katsoa täältä.

Europan neuvoston CAHAI-työryhmän työn tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua. Toivottavasti saamme tulevaisuudessa tekoälyä, joka palvelee, varjelee ja edistää ihmisoikeuksia.

Uudet tuulet pyyhkäisevät yli Euroopan

Ensi vuonna eli 2021 astuu kuitenkin jo voimaan Europan Unionin Whistleblower-direktiivi. Se suojelee henkilöitä, jotka ilmoittavat työssään havaitsemistaan unionin oikeuden rikkomisista tai rikkomisepäilyistä.

Direktiivi velvoittaa työnantajat perustamaan sisäisen kanavan väärinkäytöksistä ilmoittamiseen. Velvoite koskee kaikkia organisaatioita, joissa on vähintään 50 henkeä töissä.

Erityiseksi haasteeksi suomalaisorganisaatioissa saattavat nousta mm. tietosuojaan (GDPR) liittyvät asiat.

Ennustan, että tulemme näkemään inhimillisten eettisten pillien puhaltavan Euroopan yli.

Oikeusvaltion toimivuus, organisaation toimintaedellytykset ja yhteiskuntarauha vaativat läpinäkyvyyttä, jolla tuomme päätöksentekoon vastuullisuutta, tilivelvollisuutta ja luotettavuutta.

Kaipaatko vinkkejä viestinnän tekemiseen?