Helsingin Sanomat ilmoitti naistenpäivänä 2018, että naisten osuutta lehden jutuissa kasvatetaan. Tavoitteen etenemistä seurattaisiin läpinäkyvästi reaaliajassa tikittävän laskurin kautta. Kolme vuotta myöhemmin vuonna 2021, Hesari ilmoitti, että naisten osuus ei ole kasvanut. Miksi Hesari ei saavuta asettamaansa tavoitetta ja miksi sillä on väliä?
Kulttuuri ei muutu, ellemme me muuta sitä
Joissain asioissa, kuten rikostilastoissa, miehet nyt vain ovat yliedustettuina, eikä tasa-arvoa voi sen takia saavuttaa. Tämä on toki totta, eikä tarkoituksena olekaan saada aikaan absoluuttista tasajakoa varsinkaan maailman murheisiin.
Perinteisesti miehet ovat yliedustettuina myös politiikassa, eikä edes naisvetoinen hallituksemme onnistunut tätä muuttamaan. Voisiko yliedustuksen sijaan syy löytyä konventioista, stereotypioista ja arjen kiireestä?
Hesarin mukaan näinhän se on. Kiireessä soitetaan vakiintuneeseen tapaan tutulle asiantuntijalle, vaikka joku toinen vähemmän tuttu tai tunnettu henkilö saattaisi olla aivan yhtä taitava, tai kenties jopa osaavampi. Usein ne tutut asiantuntijamiehet ovat myös tuttuun tapaan valmiita vastaamaan nopeasti. Peli on tuttua puolin ja toisin. Ymmärrettävää, mutta laiskaa.
Onhan meillä kaikilla tiedostamattomia ennakkoasenteita, jotka ohjaavat valintojamme ja vaikuttavat käsityksiimme sukupuolirooleista. Ennakkoasenteet vaivaavat myös meitä median kuluttajia ja sen myötä koko kulttuuriamme.
Naiset liikuttavat yhteiskunnan mannerlaattoja, mutta huomataanko sitä?
Erityisesti teknologia-alalla on huutava pula osaajista, mikä johtuu myös siitä, että ala on miesvoittoinen ja sen julkikuva ei ole pystynyt uudistumaan alan tarpeiden mukaiseksi. Alalla on valtavasti töitä - sukupuolesta riippumatta. IT-alan johtaminen, asiantuntijatyö ja koodaus eivät ole sukupuolesta kiinni. On vain vaikeaa nostaa esiin roolimalleja, jotka rikkovat alan konventioita.
Viime vuonna Alma Talentin Tivi-lehti valitsi 17. kerran vuoden Tivi-vaikuttajan. Valinta osui itseoikeutetusti kansainvälisesti jo moneen kertaan palkitun Mimmit koodaa -ohjelman vetäjä Milja Köpsiin. Alaa tuntevilla kulmakarva nousi. Nytkö vasta? Ja vasta toista kertaa tämä titteli meni naiselle. Eikö naisten vaikuttavuutta huomata, eikö sitä arvosteta ennen kuin kansainvälisiä meriittejä on kerätty tukkukaupalla?
Tarve monimuotoisemmalle asiantuntijuudelle ja erilaisille näkökulmille toistuu usein keskusteluissa toimittajien kanssa. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan nostaa esiin ihmisiä sukupuolen tai muun taustatekijän takia, vaan antaa tilaa myös sellaisille osaajille, joita emme mediassa tavallisesti kohtaa.
Viestijä, älä unohda omaa valtaasi – ja sen tuomaa vastuuta
Sukupuolten tasa-arvoisempi näkyminen julkisuudessa ei ole yksinomaan toimitusten tehtävä eikä ilmiselvä vääristymä ratkea itsestään. Myös meidän, viestinnän ammattilaisten, tulee kyetä tarkastelemaan omaa toimintaamme kriittisesti. Millä perusteilla oikein tarjoamme juttuaiheita ja haastateltavia toimittajille?
Hyvän viestintäammattilaisen on osattava aistia julkista ilmapiiriä ja nostaa esiin vaihtoehtoja, jotka edistävät oman organisaation tai asiakkaan tavoitteiden lisäksi myös muutosta kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.
Hedelmällinen mediatyö on aina ollut viestijän ja toimittajan yhteispeliä, jonka tavoitteena on saada aikaan lukijoita ja laajemmin ajateltuna myös koko yhteiskuntaa palvelevaa sisältöä. Lukijoiden tarve tietää, oppia ja ymmärtää mitä ympärillä tapahtuu pitää median leivässä. Siksi on jo korkea aika antaa oma panoksemme median tasa-arvoistumisen eteen.
Suomen mediakenttä ei ole mikään anomalia, vaikka ehkä sen pitäisi olla ja näyttää tietää kohti tasa-arvoisempaa ihmisyyttä. Hesari on BBC:n tapaan asettanut tavoitteekseen asian korjaamisen, samaa meidän tulisi odottaa myös muilta medioilta. Naisten osuus mediassa on globaalistikin pieni, mikä käy ilmi Global Media Monitoring Projectin raportista.
Tasa-arvon toteutuminen edellyttää kulttuurista muutosta mutta mehän sitä kulttuuria juuri luomme. Sinulla ja minulla on aktiivinen rooli sen toteutumisessa joka päivä.
