Ennen kuin toimittajat osaavat soittaa sinulle ja pyytää näkemyksiä ajankohtaisiin asioihin, tai tapahtumajärjestäjät rekrytoivat sinut puhumaan isoon tapahtumaan, on taustalla tehty pitkäjänteistä vaikuttavuustyötä.
On julkaistu oivaltavia blogeja, twiittejä, artikkeleita, podcasteja ja käyty puhumassa tapahtumissa. On tarjottu haastattelumahdollisuuksia, joiden ytimessä ovat rohkeat ja kiinnostavat näkemykset ajankohtaisista teemoista.
Ajatusjohtaja on kärppänä paikalla, kun joku omaan asiantuntijuuteen kuuluva ilmiö alkaa muotoutua ja nousee kohti pintaa. Ajatusjohtaja myös nostaa pinnan alla kyteviä täysin uusia näkökulmia ajankohtaiseen keskusteluun.
Vaikuttamisen välineet ovat monet: ansaittu ja maksettu media- ja somenäkyvyys, blogit, natiiviartikkelit, puhujakeikat, podcast-vierailut ja somepromootiot. Teemojen tulee kummuta todellisuudesta - omista tunnistetuista osaamisalueista ja organisaation tavoitteista. Teemojen painoarvoa lisää niiden yhteiskunnallinen ulottuvuus ja merkitys.
Ajatusjohtajan statusta ei kuitenkaan saavuta ilman investointia ajatteluun, näkemyksellisyyteen ja ajatusten aktiiviseen viemiseen julkiseen keskusteluun. Se vaatii valmiutta ja rohkeutta herättää keskustelua, käydä dialogia ja toisinaan myös valmiutta sietää oikeutettua ja myös epäoikeutettua kritiikkiä provosoitumatta.
Ajatusjohtaja on henkilö, ei yritys
Kuten yleensäkin puhehenkilöiden valinnoissa, myös ajatusjohtajuuspyrkimyksille pitää olla organisaation tuki. Tuen pitää ylettyä myös siihen asti, kun joku näkemys ei osunutkaan ihan maaliin, vaan herätti poikkeuksellista kritiikkiä. Organisaatiossa pitää siis olla uskallusta antaa ajatusjohtajuuden tavoittelulle liikkumatilaa.
Ajatusjohtaja herättää luottamusta ja luottamus tuo bisnestä. Amerikkalainen neuroekonomisti Paul J. Zak on kiteyttänyt miten ”Luottamus on talouselämän voiteluöljyä. Se kasvattaa kaupan osapuolten uskoa toistensa käyttäytymiseen – pienentäen sijoituksen transaktiokustannuksia.”
Innostavuudeltaan köyhä tuote- ja yrityspuhe eivät auta ajatusjohtajuusaseman saavuttamisessa. Silti niitä on tärkeä kuljettaa sopivissa määrin mukana. Näin vahvistetaan samalla brändikuvaa ja houkuttelevuutta työpaikkana.
Ajatusjohtajuuden rakentaminen on aina henkilön pääomaa. Kun ajatusjohtajuutta rakennetaan organisaation tuella ja siitä tehdään organisaation kollektiivisen osaamisen ja tahtotilan ilmentymä, se pitää myös näkyä.
Jos ajatusjohtajuus on irrallaan muusta organisaatiosta ja henkilöityy sataprosenttisesti yhteen, vaikuttunut yleisö saattaa siirtyä toisaalle, kun ajatusjohtaja vaihtaa työpaikkaa.
Parhaimmillaan ajatusjohtajuus on ihmisiin investoitunutta mainepääomaa, jolla on vahvat juuret ja todellisuuspohja organisaation osaamiseen, eetokseen ja liiketoimintaan. Tulevaisuutta rakentava organisaatio ymmärtää ajatusjohtajuuden vaikuttavan voiman. Ajatusjohtaja ei vain vedä huomiota puoleensa ja vaikuta ihmisten toimintaan. Hän vaikuttaa muiden ajatteluun.
Sen arvo on korvaamaton.
Kuva: Peter Forsgård
Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajantasalla myös muista viestintämaailman kuulumisista!
