Photo: Juha Frey
Teknisten laitteiden ohjaus äänellä on Suomessa vielä erikoisuus, mutta Yhdysvalloissa valtavirtaa. Eron taustalla ei ole osaaminen vaan kieli: ymmärrettävästi ääniohjausta kehitetään ensin englanniksi, verkon ja teknologian ylivoimaisella ykköskielellä. Suomen kieli tulee harmillisesti kaukana perässä.
Vuoden 2018 Netprofile Tourin avanneessa SXSW-teknologiatapahtumassa kuullun mukaan Alexan ja Sirin kaltaisten puheohjattavien palvelujen pelätään jo johtavan siihen, etteivät lapset kunnolla totu käyttämään perinteisiä kohteliaisuussanoja please ja thank you – laitteet kun eivät niitä kaipaa.
Teknologia- ja designvaikuttaja John Maeda tiivisti trendin etenemisen tunnistusvirheiden määrään. Kun vielä vuonna 2012 laitteet tunnistivat keskimäärin kolmasosan puheesta väärin, virhetulkintojen osuus on nyt enää alle viisi prosenttia. Samaan aikaan esimerkiksi Sirin puhe on muuttunut sävyltään ja tyyliltään huomattavasti sujuvammaksi ja inhimillisemmäksi.
Englanninkielisessä maailmassa keskustelut laitteiden kanssa lähestyvät vauhdilla tapaa, jolla ihmiset keskustelevat keskenään.
Laajan teknologiatrendiraporttinsa SXSW:ssä julkistanut tutkija Amy Webb ennusti, että yli puolet ihmisistä käyttää tietoteknisiä laitteita pääosin äänen avulla vuoteen 2021 mennessä. Tähän on siis alle kolme vuotta. Pitäisiköhän kehityskulkuun jo jollain tavalla suhtautua meilläkin – varsinkin jos tähtäimessä ovat kansainväliset markkinat?
Yksi tapa edetä kohti puheen aikakautta on lisätä puheen osuutta markkinoinnissa ja viestinnässä. Podcastien buumi nimittäin vahvistuu niin perinteisessä mediassa, yritysviestinnässä kuin fiktiossakin.
Esimerkiksi New York Timesin Alex Rainert hehkutti viime vuonna lanseeratun The Daily -podcastin vahvaa roolia ja nopeaa kasvua. Uutishuoneen sykkeen avaaminen yleisölle äänimaailman kautta on tiivistänyt suhdetta ja vahvistanut tunnesidettä median, toimittajien ja yleisön välillä. Että terkut vain Sanomalle ja Almalle, tässä odotellaan.
Erityisen mielenkiintoiseksi ääniohjauksen tekee paluukanavan monipuolisuus.
SXSW:n kaltaisen teknologiatapahtuman osallistujat näyttävät suuntaa sille, miten ja millaisia laitteita ja palveluita jatkossa käytämme. Silmiinpistävän moni osallistuja kulki jatkuvasti Apple Airpodit tai jotkin muut langattomat ja mikrofonilla varustetut napit korvissaan.
Korvanappien mahdollisuuksia hehkutti vakuuttavasti Dolbyn tieteellinen johtaja Poppy Crum. Anturien avulla korvasta saadaan nimittäin selville niin terveydentila kuin mielentilakin, samaan tapaan kuin esimerkiksi pupillien tai ihon reaktioita tutkimalla. Lisäksi korvanapit osaavat tunnistaa taustamelusta millaisessa tilassa ja ympäristössä ne ovat.
Korvasta saatavan anturitiedon välittäminen erilaisille palveluille suorien äänikomentojen ohella tarjoaa algoritmeille huikean määrän dataa. Tämän tiedon avulla palvelut voivat mukautua käyttäjän, tilan ja tilanteen tarpeisiin, käyttäjän tätä erikseen huomaamatta.
Seuraavan sukupolven käyttöliittymät eivät siis perustukaan ainakaan pelkästään lisätyn todellisuuden laseihin, jotka olivat näyttävästi esillä viime vuoden SXSW:ssä. Korvanappien ohella tarjolle tulee taatusti muitakin vaihtoehtoja: esimerkiksi Bose julkisti SXSW:ssä silmälasisangat, joihin on integroitu kuulokkeet, mikrofoni ja liikkeet tunnistavia antureita.
Vähintäänkin paluukanavana eli palveluiden ohjaamisessa tullaan jatkossa käyttämään sekä ääntä että korvista saatavaa anturitietoa.
Millä tavoin sinun tarjoamasi tuotteet ja palvelut taipuvat ääniohjaukseen, ja miten korvista saatava anturitieto voi parantaa niiden toimivuutta ja käyttökokemusta? Entä millä tavoin viet markkinointisi ja viestintäsi paitsi kohderyhmiesi silmien eteen, myös heidän korviinsa?
Tapa hyödyntää ääntä ja korvia saattaa hyvinkin ratkaista tulevat menestyjät – nyt on aika miettiä, miten lähdet kisaan mukaan!
PS. Mikä ihmeen Netprofile Tour, ja miksi? Lue viime vuoden opeista tiivistämämme yhteenveto "Markkinointiviestintä murroksen kourissa" alla olevasta linkistä!
