Photo: iStock.com/yoh4nn
Vasta äskettäin esineiden internetistä oli hurjasti puhetta mutta niukasti tekoja. Nyt asetelma tervehtyy rivakasti. Pelkkä innokas puhe ja visiointi väistyvät, teot puhuvat. Mitä yhteisiä, trendinomaisia piirteitä näissä IoT-teoissa esiintyy vuonna 2018?
Siitä on pian neljä vuotta, kun itse innostuin anturiteknologiasta, joka on esineiden internetin eli IoT:n kulmakivi. Aloin ahmia tietoa siitä, mitä uusia mahdollisuuksia halvat anturit yhdistettyinä verkkoihin ja data-analytiikkaan voivat avata yrityksille ja kuluttajille.
Maailmalla ja Suomessa oli silloin jo saatu aikaiseksi jonkin verran IoT-toteutuksia, mutta enemmän tuntui olevan kyse visioinnista ja puheesta. Kannoin itsekin korteni tähän jälkimmäiseen kekoon: vajaat kaksi vuotta sitten ilmestyi minun ja Jari Collinin kirja Teollinen internet. Se käsitteli esineiden internetiä yritysten näkökulmasta, teollisessa mittakaavassa.
Kirjassa rohkaisin suomalaisia tekemiseen, ja nyt on ilo nähdä, että viesti tuntuu menneen perille. Kirjan case-esimerkeistä monet olivat vasta aihioita. Nyt täysin valmiita, toimivia ja usein globaalisti skaalattavia tuotteistuksia julkaistaan vähän väliä lisää.
Markkinoinnissa näkyy, kuinka IoT on nopeasti arkipäiväistynyt. Yhä vähemmän kukaan paukuttaa henkseleitä, että “hei, mepä teimme esineiden internetin ratkaisun”.
Jos IoT on pelissä mukana, siitä ei tehdä numeroa – eikä yleensä ole tarviskaan tehdä.
Merkittävintä on, että syntyneet IoT-pohjaiset tuotteet ja palvelut ratkaisevat todellisia ongelmia. Yhä useampi suomalainen yritys osaa tunnistaa, milloin nimenomaan IoT-teknologia vastaa tarpeeseen ja lähtee rohkeasti eteenpäin.
Mitä nyt vauhdissa olevista IoT-teoista voimme päätellä? Onko niissä havaittavissa yhdistäviä asioita? Tässä muutama yksinkertainen havainto ja ennuste.
-
Matala kynnys IoT-maailmaan
Vielä äsken esineiden internetin vaatimat mittausanturit piti asentaa jälkeenpäin. Nyt uusissa ratkaisuissa niin tehtaaseen kuin kotiin anturit ovat valmiiksi mukana, samoin tarvittavien verkkojen tuki. Näin asiakas voi astua hyvin matalan kynnyksen yli IoT-pohjaisen palvelun aikakauteen. Yritykset pyrkivät siihen, että myytävä palvelu on se varsinainen herkkupala, joka koukuttaa ja tuottaa liikevaihtoa.
-
IoT-verkkoteknologiat jylläävät
Aiemmin esineiden internetin anturit on pitkälti verkotettu perinteisillä langallisilla ja langattomilla verkkoratkaisuilla. Nyt langattomalla puolella on alkanut puhtaasti IoT-tarkoituksiin suunnattujen verkkojen läpimurto myös Suomessa. NB-IoT:n, LoRan ja Sigfoxin keskeisin valtti: mitätön virrankulutus. Verrattuna entisiin standardeihin se mahdollistaa vuosikausien akkukeston.
-
Koneoppiminen luo arvoa
Laitteisiin asennetut anturit tuottavat hurjasti mittaustietoa, mutta raakamuodossa se tuppaa olemaan arvotonta. Miten siis luoda arvoa? Yhä yleisemmin kysymykseen on sama vastaus: koneoppiminen. Algoritmit nuuskivat dataa ja etsivät poikkeamia, jotka voivat ennustaa ongelmia. Esineiden internetistä syntyy kestävää liiketoimintahyötyä vain koneoppimisen kautta.
-
Data jalostuu verkon reunalla
Esimerkiksi teleoperaattorit louhivat big datasta tietoa järeillä palvelinryppäillä, mutta IoT-dataa syntyy niin mieletöntä tahtia ja määriä, että se on liikaa jopa big datalle. Varsinkin se on liikaa verkon resursseille, kustannuksille ja viipeelle. Siksi suuntauksena on jalostaa dataa reaaliajassa ja lähellä datan syntypaikkaa verkon reunalla. Jalostuksen tulokset voi sitten hyödyntää heti. Hitaampi jatkojalostus jatkuu rinnalla. Kasvava määrä valmistajia toimittaa päteviä tuotteita verkon reunan datan käsittelyyn.
-
Käyttäjäkokemus
IoT-ratkaisun käyttäjän pitää kokea, että sen hyöty on ilmeinen: Ratkaisu johtaa toimintaan ja tuloksiin ilman ihmettelyä, mitä tämä kaikki tarkoittaa ja miten käyttöliittymän namiskat toimivat. Käyttäjä näkee olennaiset tiedot helposti missä ja milloin tahansa, ja voi luottaa siihen, että tarvittava toiminta käynnistyy ajallaan, hyvin mielellään automatisoidusti. Huikea käyttäjäkokemus naittaa IoT:n saumattomaksi osaksi asiakkaan arkea – silloin ei ole enää elämää ilman IoT:tä.
+ 1. Uusia verkostoja syntyy
Nimitys esineiden internet johtaa harhaan. Turhan usein joka yritys luo ratkaisunsa ympärille oman, varta vasten sitä varten rakennetun oma yhden esineen pikku-internetin. Paljon isompi arvo syntyy, kun yritykset hakevat hyötyjä yhdessä. Suomessakin IoT luo vauhdilla uudenlaisia verkostoja, joissa hyvin erilaiset, joskus yllättävät osapuolet, kuten sensorivalmistajat, kiinteistöhuoltofirmat ja verkko-operaattorit istuvat saman pöydän ääreen. Pian vessakin osaa raportoida omasta huoltotarpeestaan.
Kun yritys päättää tavalla tai toisella hyödyntää esineiden internetiä, alku voi tuntua vaikealta. Tai ehkä mitättömältä, koska ensimmäinen pilotti on parasta pitää piskuisena. Ei hätää. IoT ei synny kerralla, vaan se on loputon ja antoisa matka. Sen varteen mahtuu valtavasti uuden oppimista, myös epäonnistuneita kokeiluja. Tärkeintä on, että matkan aloittaa. Oletko sinäkin jo matkalla?