Yleistyvät sähköpyörät ja -skootterit Euroopassa tuotettavilla akuilla voivat leikata liikenteen CO2-päästöjä jopa 30 megatonnilla vuoteen 2030 mennessä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan sähköpyörien, -mopojen ja -skootterien kaltaisten kevyiden sähköajoneuvojen määrän Euroopassa odotetaan nousevan yli 25 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä vähentäisi 30 megatonnia liikenteen hiilidioksidipäästöjä (CO2e), mikä vastaa lähes viidesosaa Euroopan tavoitteesta vähentää liikenteen CO2-päästöjä 165 megatonnilla.
Tutkimuksessa arvioidaan, että vain 2–3 prosenttia EU:n ennustetusta akkutuotannosta riittäisi tuottamaan 25 miljoonan kevyen sähköajoneuvon tarvitsemat voimanlähteet. Eurooppalaisen akkutuotannon tukeminen vähentää merkittävästi riippuvuutta tuonnista EU:n ulkopuolelta, sillä vielä tällä hetkellä 95 prosenttia kevyiden sähköajoneuvojen akuista tuodaan Aasiasta.
Tutkimuksen tekivät EIT Urban Mobility ja EIT InnoEnergy, joiden taustalla on EU:n alainen Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT, European Institute of Innovation and Technology).
Nopeasti osaksi modernia kaupunkiliikennettä yleistyviä kevyitä sähköajoneuvoja (light electric vehicle, LEV), myytiin Euroopassa vuonna 2022 jo noin 10 miljoonaa kappaletta. LEV-akkujen kysynnän Euroopassa odotetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen kaksinkertaistuvan vuoteen 2040. Tutkimuksen mukaan kevyet sähköajoneuvot ovat ihanteellisia akkukennojen tuotannon lyhyen aikavälin vauhdittajia. Tämä koskee erityisesti sylinterimäisiä kennoja, jotka ovat standardi useimmissa kevyissä sähköajoneuvoissa.
Euroopan tuotanto riittää helposti kevyiden sähköajoneuvojen akkujen kysyntään
Vuoteen 2030 mennessä Euroopan suunniteltu akkutuotannon kapasiteetti nousee 1144–1800 gigawattituntiin, mikä ylittää selvästi sähköautojen ennustetun 317–696 gigawattitunnin akkukysynnän. Tuotantokapasiteetin osan kohdistaminen LEV-akkuihin tukisi kevyiden sähköajoneuvojen yleistymistä. Kevyiden sähköajoneuvojen arvioitu vuotuinen akkujen kysyntä on noin 36 gigawattituntia vuoteen 2030 ja 71 gigawattituntia vuoteen 2040 mennessä. LEV-akut myös tarvitsevat 10–30 kertaa vähemmän kriittisiä metalleja verrattuna sähköautojen akkuihin.
LEV-sektorin innovaatiotarve vauhdittaa edistysaskeleita, jotka hyödyttävät koko akkuteollisuutta. Esimerkiksi kustannustehokkuuden ja suorituskyvyn parannukset sekä akkujen käytöstä poiston ja uudelleenkäytön menetelmien kehittyminen voivat tuoda merkittäviä markkinahyötyjä palveluntarjoajille erityisesti jaetun liikkumisen ratkaisujen alueella.
Kehittyneemmät akkuteknologiat tekevät kevyistä sähköajoneuvoista edullisempia ja lisäävät kuluttajien kiinnostusta, mikä on laajalle käyttöönotolle ratkaisevan tärkeää. Sylinterimäisten akkukennojen hyödyntäminen tukee sähköisen liikkumisen lisäksi useita muita teollisuudenaloja, kuten droneja, sähkötyökaluja, kotitalouksien akkuvarastointia ja sähköautojen puskuroitua latausta, mikä vahvistaa ja monipuolistaa akkujen arvoketjua Euroopassa.
Kevyiden sähköajoneuvojen akkumarkkinoilla arvoa myös Suomelle
Teollisten hyötyjen lisäksi kevyiden sähköajoneuvojen markkinoiden tukeminen on tärkeässä roolissa liikkumismuotojen kestävyydessä. Jos vain 13 prosenttia henkilö- ja pakettiautoilla tehtävistä alle 8 kilometrin matkoista korvataan kevyillä sähköajoneuvoilla, hiilidioksidipäästöt vähentyvät jopa 30 megatonnia vastaavan määrän. Liikkumismuotojen muutos edistää julkista ja jaettua liikennettä Euroopan ilmastotavoitteiden mukaisesti.
Siirtymällä kevyisiin sähköajoneuvoihin voidaan tukea EU:n akkupassin toiminnallista tehokkuutta akkujen korjaamisen, uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseksi. Samalla tuetaan selkeämpiä turvallisuusstandardeja ja korjaamista koskevia takuuvastuita. Investoimalla akkupakettien suunnittelussa myös niiden purkamisen ja kiertotalouden helpottamiseen voidaan edelleen parantaa kevyiden sähköajoneuvojen ympäristövaikutusta.
Bernadette Bergsma, EIT Urban Mobilityn viestintä- ja EU-asioiden johtaja, korostaa välittömän toiminnan tarvetta: "Kevyet sähköajoneuvot täydentävät julkista liikennettä ja ovat keskeisessä roolissa kaupunkien jaetun liikkuvuuden palveluissa. Ne voivat nopeuttaa tieliikenteen sähköistymistä ja vähentää painetta kriittisiä resursseja kohtaan. LEV-teollisuus ja sen akkuarvoketju on välttämätöntä nähdä Euroopan kestävän kaupunkiliikkuvuuden strategisena voimavarana."
Jennifer Dungs, EIT InnoEnergyn globaali liikkumisratkaisujen johtaja, lisää: "Olemme asettaneet akut liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä keskeiseen asemaan. Johdamme Euroopan akkuallianssin (EBA250) teollista kehitystä ja julkistimme äskettäin uuden 500 miljoonan euron EBA Strategic Battery Materials -rahaston. Tukea vaihtoehtoisten, nopeasti kasvavien liikkuvuusratkaisujen käyttöönotolle tarvitaan kuitenkin vielä lisää – kevyet sähköajoneuvot ovat matalalla roikkuva hedelmä, jolla on valtavia vaikutuksia Euroopan nettonollatavoitteisiin."
Tutkimus kehottaa Eurooppaa integroimaan kevyet sähköajoneuvot osaksi laajempaa teollista strategiaa, mikä tukee koko arvoketjun kasvua akkutuotanto mukaan luettuna. Tämä varmistaa kokonaisvaltaisemman lähestymistavan EU:n siirtymisessä kestävään liikkuvuuteen.
Tutkimus suosittelee myös akkuteknologioihin ja kiertotalouteen liittyvien innovaatioiden edistämistä. Kohdennettu tutkimus ja rahoitus ovat ratkaisevia LEV-ajoneuvojen erityisvaatimusten täyttämiseksi ja käyttöönoton esteiden voittamiseksi. Akkujen turvallisuuden ja suorituskyvyn parantaminen sekä kustannusten pienentäminen yhdistettynä korjaamista, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä tukevaan sääntelyyn varmistaa LEV-sektorin jatkuvan kasvun.
Koko tutkimus on ladattavissa täältä.
TAUSTATIETOJA
EIT Urban Mobility
EIT Urban Mobility on Euroopan Unioniin kuuluvan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) aloite, joka pyrkii nopeuttamaan ratkaisuja ja siirtymää käyttäjäkeskeiseen, integroituun ja aidosti monimuotoiseen liikennejärjestelmään. Euroopan johtavana kaupunkiliikenteen innovaatioyhteisönä EIT Urban Mobility edistämää yhteistyötä kaupunkien, teollisuuden, tutkimuslaitosten, tutkijoiden ja innovaattoreiden välillä kaupunkien kiireellisimpien liikennehaasteiden ratkaisemiseksi. EIT:n teollisuus-, tutkimus- ja yliopistokumppanit osoittavat yhdessä, kuinka uudet teknologiat voivat ratkaista todellisia ongelmia todellisissa kaupungeissa kuljettamalla ihmisiä, tavaroita ja jätettä älykkäämmin.
Lisätietoja: www.eiturbanmobility.eu.
Mediayhteydet:
Thomas Delrive ‐ E: thomas.delrive@eiturbanmobility.eu ‐ P: +45 50 47 48 65
EIT InnoEnergy
EIT InnoEnergy toimii energiasiirtymän ytimessä ja on kestävän energian johtava innovaatiomoottori. Se kattaa teknologian, liiketoimintamallien innovaatiot ja osaamisen EU:n vihreän sopimuksen vauhdittamiseksi, Euroopan hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden ja uudelleenteollistumisen edistämiseksi sekä energian toimitusvarmuuden parantamiseksi.
EIT InnoEnergyn portfoliossa on yli 200 yritystä, joiden yhteisen liikevaihdon arvioidaan olevan 110 miljardia euroa ja jotka säästävät yhteensä 2,1 gigatonnia hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2030 mennessä. Yhteensä nämä yritykset ovat tähän mennessä keränneet 25 miljardia euroa investointeja.
EIT InnoEnergy perustettiin vuonna 2010 ja sitä tukee Euroopan unionin organisaatioihin kuuluva Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT).
Tutkimuksesta
Tutkimus yhdistää kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia aineistoja. Laadullista aineistoa kerättiin työpajassa, johon osallistuivat teollisuuden LEV- ja akkuasiantuntijat. Määrällinen aineisto perustuu skenaariomallinnuksiin, jotka toteutettiin Excel-ympäristössä. Oletukset skenaarioiden kehittämiseksi perustuvat olemassa olevaan kirjallisuuteen sekä palautteeseen tutkimuslaitoksilta (mm. Vrije Universiteit Brussel) ja teollisuudelta (mm. European Battery Alliance, McKinsey). Tarkempaa tietoa on saatavilla raportin lähdeluettelossa.