Metsäteollisuuden ja fotoniikan eli valotieteen tapahtuma Forest & Photonics 2017 järjestettiin Kolilla syyskuun lopulla. Joensuun Tiedepuisto pyrkii tapahtumalla saattamaan kaksi toimialaa, biotalouden ja fotoniikan, yhteen. Osallistuneille nyt järjestetyn kyselyn mukaan peräti 93 % löysi itselleen uuden yhteistyökumppanin ja 97 % suosittelee tapahtumaa.
Tämänvuotisen tapahtuman teema oli virtuaalitodellisuus VR ja lisätty todellisuus AR, joiden sovelluksista odotetaan saatavan yhä suurempia hyötyjä metsäbiotalouden arvoketjujen eri vaiheissa.
- Suomi tyytyy edelleen olemaan raaka-ainepankki. Nostamalla jalostusastetta saisimme enemmän vientituloja emmekä olisi niin herkkiä suhdannevaihteluille. Työllisyyskin todennäköisesti paranisi, VTT:n Ali Harlin luetteli puheessaan painokkaita näkökohtia biotalouden tuotteiden pidemmälle jalostamisen puolesta.
Fotoniikka eli valotiede tarkoittaa valon tuottamista, käsittelyä ja tarkkailua. Metsäteollisuudessa fotoniikkaa käytetään lähes jokaisessa arvoketjun osassa. Lidar- ja spektrikuvantamista hyödynnetään kartoituksessa sekä puunprosessoinnissa ja virtuaalitodellisuutta mallintamisessa ja arvioinnissa.
- Metsäsektorilla mittaaminen ja tiedon kerääminen sekä sen esittäminen ja visualisointi ovat yhä tärkeämpiä. Näissä fotoniikka toimii avainasemassa: erilaisissa kuvantamisissa ja laser-keilauksessa sekä AR:ssä, MR:ssä ja VR:ssä, muistutti yksi tapahtuman pääpuhujista, Jaakko Kuusisaari Tiedolta.
Fotoniikkaa soveltavalla silmänliiketutkimuksella voidaan nostaa esimerkiksi puunkorjuukoneita käyttävien motokuskien tehokkuutta koulutuksessa. Kokenut ja tehokas kuski voi olla puunkorjuussa 40 prosenttia taitavampi kuin aloittelija. Nyt voidaan seurata, mitä kokenut tekee toisin kuin kokematon ja parantaa siten koulutusta.
Metsänjalostuksen suuryrityksissä fotoniikkaa jo hyödynnetään. Esimerkiksi selluteollisuudessa käytetään optisia sensoreita ja spektrimittareita prosessin eri vaiheissa ja kaukokartoitusta laadun valvonnassa.
- Pienemmät toimijat ovat usein ketterämpiä omaksumaan uusia teknologisia innovaatioita, ja heitä pyrimme nyt innostamaan mukaan, vuosittaista tapahtumaa järjestävän Joensuun tiedepuiston kehityspäällikkö Juha Purmonen kertoi.
- Kehitys tapahtuu ekosysteemeissä, vahvisti tapahtumassa puhunut Patrick Halford IBM:ltä.
- Tanskassa dronejen eli nelikoptereiden kehitykseen on muodostunut erittäin hyvin toimiva ekosysteemi, jossa ovat mukana kaikki toimijat: kaupunki, tutkimuslaitokset, isot yritykset, pienet yritykset sekä start-upit ja opiskelijat.
Fotoniikan alan huippututkimusta ja metsäalan erikokoisia toimijoita yhteensaattava tapahtuma järjestetään jälleen 10.-11. lokakuuta 2018 Kolilla.
Lisätietoja: https://www.tiedepuisto.fi/?id=2&event_id=33 ja www.twitter.com/forestphotonics
Juha Purmonen, kehityspäällikkö, Joensuun Tiedepuisto Oy
puhelin: 050 354 3832
sähköposti: juha.purmonen@tiedepuisto.fi
Fotoniikka on valon tuottamiseen, käsittelyyn ja tarkkailuun perustuva modernin optiikan alue, joka mahdollistaa esimerkiksi seuraavan sukupolven elekäyttöliittymien toiminnan. Lukuisten sovellusalueidensa ja erittäin suurten kasvuodotustensa vuoksi fotoniikka on nostettu yhdeksi EU:n avainteknologioista. Suomen suurin fotoniikan yliopistoyksikkö ja yritysekosysteemi sijaitsee maailmanluokan fotoniikkakeskukseksi nousseessa Joensuussa. Lisätietoa: www.fotoniikka.fi ja www.tiedepuisto.fi
Metsäbiotalous tarkoittaa uuden liiketoiminnan synnyttämistä uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntämällä ja eri toimialojen vahvuuksia yhdistämällä. Tavoitteena on uusien tuotteiden, prosessien, materiaalien ja energiamuotojen kehittäminen innovatiivisilla ja ekologisesti kestävillä tavoilla. Innovaatiot syntyvät usein toimialojen rajapinnoilla – yhden prosessijäte voi olla toiselle käänteentekevä raaka-aine. Yksi metsäbiotalouden merkittävistä keskittymistä sijaitsee Joensuussa. Lisätietoa: www.vihreakasvu.fi