Jos ympäröivässä maailmassa mikään ei ole totta ja kaikki on mahdollista, viestintää kyllä riittää, mutta eettisyyden voi unohtaa.
Eettisen toiminnan ja käyttäytymisen ytimessä on luottamus – yhteisesti jaettu ymmärrys perusperiaatteista, joilla voimme tehdä rakentavaa yhteistyötä ja viestiä vastuullisesti. Luottamus on rauhanomaisten suhteiden selkäranka, jonka päälle rakentuu kaikki muu.
Emme voi kääntää selkäämme mediailmaston muutokselle. Meillä on vastuu, koska meillä on valtaa.
Mistä olemme huolissamme?
Huolenaiheita on tällä hetkellä lukuisia. Aloitetaan vaikka kaikkein vaarallisimmista ilmiöistä, jotka ravistavat kokonaisia valtioita ja niiden välistä yhteistyötä: valeuutiset, väärien tietojen levittäminen ja informaatiovaikuttaminen.
Nämä päivittäin uutisissa toistuvat teemat ovat nousseet polttaviksi huolenaiheiksi erityisesti EU-maissa, demokraattisissa yhteiskunnissa, joiden tiedonvälityksen perusta on rakentunut vapaaseen ja aikaisemmin hyvin resursoituun lehdistöön. Euroopassa on käynnissä huolestuttava kehityssuunta: totalitarismin nousu ja vapaan lehdistön katoaminen. Unkarissa ei vapaata lehdistöä enää ole ja useampi maa raportoi Unkarin taudin leviämisestä.
Hämmentävintä on, että kehitys tapahtuu täysin demokraattisten prosessien kautta. Tilanne ei ole historiansa lukeneille uusi.
Olemme nähneet tämän tien ennenkin. Mussolini ja Hitlerkin pääsivät valtaan demokraattisten prosessien kautta. Seurauksista kärsimme vieläkin.
Kun kansa antaa pois vapauden valita ja päättää asioista moniäänisesti sekä hyväksyy vapaan median häviämisen, tilalle tulee yhden "virallisen totuuden" maa tai useiden ”narratiivien” helvetti. Kun mikään ei oikeastaan ole totta ja kaikenlaiset tarinat ovat mahdollisia, kukaan ei kanna vastuuta, kukaan ei enää voi luottaa kehenkään.
Kaikkien saatavilla olevaa viestintäteknologiaa hyödynnetään yhä enemmän väärien tietojen tuottamiseen ja levittämiseen. Sotkuisten narratiivien ja salaliittoteorioiden maailmassa totuuteen, luottamukseen, avoimuuteen ja vastuuseen rakentuvat moniääniset demokratiat ovat uusien uhkien äärellä.
Demokratia sallii sen, että myös vastuuttomat viestijät saavat huomiota ja äänensä kuuluviin. Viestintäteknologiaa ja tarinoita hyödyntävät hybridihyökkäykset on räätälöity vahingoittamaan demokratioiden luottamusrakenteita – sananvapauttamme ja oikeuttamme olla asioista eri mieltä.
Suuri valta tuo suuren vastuun
Ihmisen voittokulku lajina on perustunut kykyymme työskennellä yhdessä sekä jakaa, välittää, siirtää ja tallentaa tietoa ja tarinoita, jotka yhdistävät. Kaikkea käytännössä pyörittävä talous- ja rahajärjestelmä sekä internetin runkoverkot perustuvat luottamukseen. Globaalin talouden ytimessä on luottamus, koska sitä ei ole varaa menettää.
Länsimainen yhteiskuntajärjestelmä on rakentunut vapaan lehdistön ja vastuullisen tiedonvälityksen varaan. Moniääninen ja -muotoinen journalistinen massamedia on rakentanut itselleen selkeät vastuurakenteet ja eettiset periaatteet. Journalismin itsesääntely lähtee inhimillisestä hyväntahtoisuudesta tehdä oikein, paljastaa vääryys ja vahtia erityisesti valtaa.
Vapaa journalismi on kiinteä osa demokratian sisään rakennettua vallan vahtikoneistoa. Se on jäänyt kuitenkin yksin ja aliresursoituna taistelemaan yhtenä äänenä lukuisten äänien joukkoon. Sen rinnalle on noussut globaaleja sosiaalisen median palveluja taitavasti tutkimustyössä käyttävät kansalaisaktivistien verkostot kuten Bellingcat. Hyvä niin.
Yhä useampien on otettava vastuuta mediailmaston hyvinvoinnista. Teknologiayritystenkään toimet estää palvelujensa käyttäminen vahingolliseen vaikuttamiseen ei ole riittävää, eikä myöskään yksinään luotettavaa. Sananvapauden rajoja haetaan, siksi asioista pitää keskustella avoimesti.
Miksi meidän on puututtava eettisiin kysymyksiin toimialana?
Viestintäammattilaiset toimistoissa käyttävät myös suurta valtaa, johon kuuluu myös suuri vastuu. Siksi alan eettiset periaatteet rakentuvat läpinäkyvyydelle, rehellisyydelle ja luottamuksen vaalimiselle. Suomalaiset MTL:ään kuuluvat viestintätoimistot ovat sitoutuneet toimialajärjestön eettisiin periaatteisiin ja kansainvälisen ICCO:n laatimaan Helsinki Declarationiin.
Keinoälyn ja algoritmien toiminnan ymmärtäminen on valtaa, jota ei voi jättää vain teknologian kehittäjille. Viestintäammattilaisten on toimialana otettava laajempi vastuu viestintäkentän mediailmastonmuutoksesta, teknologia- ja medialukutaidosta.
On selvää, että medialukutaidon ja teknologian lukutaidon ymmärtäminen nousevat yhä merkityksellisämmäksi kansalais- ja työtaidoiksi. Kävin myös puhumassa aiheesta Mediakasvatusseuran tapahtumassa muutama viikko sitten.
Kyse on siis merkittävästä muutoksesta. Algoritmit ohjaavat tietovirtoja ilman läpinäkyvyyttä käyttäjille ja ilman, että käyttäjät ymmärtävät miten heidän mediakoriaan manipuloidaan.
Kun kaikki voivat olla viestien lähteitä, kaikki voivat tuottaa, kaikki voivat osallistua jakeluun, jokaisella on valta vaikuttaa, mutta ei välttämättä ymmärrystä vastuusta, jonka valta tuo. Ihmisen oma vastuunkanto erottaa vapaan demokraattisen yhteiskunnan totalitarisesta, alistavasta yhteiskunnassa.
Suuri valta tuo suuren vastuun, erityisesti ammattilaisille. Siksi tarvitsemme proaktiivisia vastuullisia mediailmastotekoja erityisesti viestinnän ammattilaisilta.
Christina valittiin ICCOn ensimmäiseksi Ethics Chairiksi elokuussa 2019. International Communications Consultancy Organization jäsenet koostuvat 66 maan viestintäammattilaisten liitoista. Suomea edustaa Markkinoinnin, Teknologian ja Luovuuden liitto MTL, jonka viestintätoimistot ovat toimineet aktiivisesti koko toimialan eettisten periaatteiden puolesta. Vuonna 2017 Suomi isännöi toistaiseksi suurinta koskaan järjestettyä ICCOn Global Summit -tapahtumaa, joka keräsi Suomeen 300 viestintätoimistoammattilaista eri puolelta maailmaa. Tapahtuman yhteydessä ICCO julkaisi päivitetyt alan eettiset periaatteet, jotka kulkevat nimellä Helsinki Declaration.
Haluatko tehdä vaikuttavampaa ja vastuullisempaa viestintää? Ota yhteyttä - me autamme!
Kuva: Jon Taylor, Unsplash
