Teknologian merkitystä etsimässä: poiminnat Wienin Pioneers-tapahtumasta

08.06.2017

Pioneers_3.jpg

Wienissä järjestettiin kesäkuun alussa Pioneers-niminen teknologiatapahtuma kuudetta kertaa. Valitsin sen Netprofile Tour -kohteekseni, koska halusin kunnon sukelluksen teknisen kehityksen kansainväliseen antiin.

En joutunut pettymään. Pioneers keräsi Hofburgin palatsiin noin 2 500 startup-yrittäjää, sijoittajaa ja muuta kuulijaa yli sadasta maasta. Suomesta mukana olivat ainakin Tuup sekä osittain kotimainen Iris.AI.

Tässä yhteenveto tapahtuman annista.

1. Fokuksessa työn ja teknologian merkitys

Tämän vuoden tapahtumassa korostettiin teknologian välinearvoa humaanien, ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevien ongelmien ratkaisussa:

“Pioneers’17 sought to address issues around human augmentation this year. Namely the future-facing tech that will enhance human capacity to address world challenges.”

Nopeasti voisi ajatella, onko tässä nyt mitään ihmeellistä. Väitän, että on: erityisesti teknologiatapahtumissa ei ole tavatonta eksyä uusien ominaisuuksien ja vipstaakien päämäärättömään hämmästelyyn.

Mutta toteutuiko tapahtuman lupaus? Kyllä, varsin hyvin.

Laajempien merkitysten esiinmarssia luotasi esimerkiksi Seth Bannon kertoessaan MBA-opiskelijoiden arvomaailman muutoksesta. Muutama vuosi sitten alle viidennes heistä olisi suostunut alempaan palkkaan, jos vastineeksi saisi työskennellä yhteiskunnallisia vaikutuksia tarjoavassa yrityksessä (social impact company). Uusimmassa tutkimuksessa sama osuus oli noussut huimaan 83 prosenttiin.

Pioneers_4-256993-edited.jpg

Myös pääomalle on alettu asettaa muitakin tavoitteita kuin pelkkä kumuloituminen. Sijoittaja Charly Kneissler peräänkuulutti investorien ekosysteemin kulttuurista muutosta kohti maailmaa, jossa pääoma laitetaan töihin ratkomaan aikamme viheliäisiä ongelmia.

2. Tekoälyn tie on vielä pitkä

Tekoälystä kohistaan tällä hetkellä valtavasti eikä suotta, onhan kyseessä megatrendi. Soveltamiskohteita tekoälylle voi löytää lähes loputtomasti. Vaikka tapetilla on paljon hypeä, AlphaGon voitto ammattilaisesta Go-pelissä sekä tekoälyavusteisen Google Translatorin edistysaskeleet osoittavat, että kehitystä on tapahtunut.

Myös Pioneers-tapahtumassa nähtiin, mihin tekoäly tänä päivänä taipuu. Live-demo Google Assistantista osoitti, että puheohjauksella toimiva sovellus tunnistaa vuoren valokuvasta, osaa automaattisesti poimia tietoa sähköpostista ("milloin lähtee lentoni takaisin kotiin?") ja kykenee asettamaan kysymykset kontekstiin (vastaus riippui aiemmasta keskustelusta). Tekoäly voi myös kertoa rakennusalan suunnittelijalle, mistä materiaalista rakennuksen osa kannattaa rakentaa. Tai se voi toimia juttukaverina autistiselle lapselle tai nuorelle.

Pidin useiden puheenvuorojen realistisesta otteesta. Apple Sirin teknologian kehittäjä Babak Hodjat, joka on tutkinut tekoälyä 1980-luvulta asti, alleviivasi kehityksen epävarmuutta: Edistysaskeleet eivät synny automaattisesti, vaan koneoppimisen hyödyntäminen ja skaalaaminen on raakaa työtä. Menestys syntyy yksityiskohtien hallinnasta ja toteutuksen viimeistelystä. Aika näyttää, mitkä ovat tekoälyn parhaat sovelluskohteet.

Skypen ja Future of Life -instituutin perustajiin kuuluva Jaan Tallinn pohdiskeli yleisen tekoälyn tuloa. Tällä hetkellähän tekoäly täytyy sorvata jokaiseen käyttötarkoitukseen erikseen. Universaaliin tekoälyyn liittyy paljon epävarmuustekijöitä mutta Tallinnin mukaan se voi toteutua tämän vuosisadan aikana: aikahaarukan laajuus kertoo, kuinka vaikeaa ennustaminen on.

Pioneers_1-879218-edited.jpg

Koneoppimisen ja automaation vaikutuksista työmarkkinoihin keskusteltiin tietysti myös. Kathryn Myronuk, yksi Singularity Universityn perustajista, piti yhteiskunnallista varautumissuunnitelmaa välttämättömänä. Yleinen kansalaispalkka tai perustulo nousi esiin yhtenä vaihtoehtona. Jaan Tallinn katsoi, että muutosvaihe ennen uuden toimintamallin syntymistä on yhteiskunnille kriittinen.

3. Mitä kuuluu eurooppalaisille startupeille?

Eurooppalainen startup-skene on ilmeisen voimissaan. Pääomasijoitusyhtiö Atomico kertoi Slushin kanssa yhteistyössä tehdyn raportin pohjalta, että deep tech -startupeja on perustettu Euroopassa yli tuhat vuoden 2014 jälkeen. Kehittäjien lukumäärässä Yhdysvallat jää jo jälkeen: devaajia on Euroopassa 4,7 miljoonaa, Yhdysvalloissa 4,1 miljoonaa.

Frank Thelen tiivisti, miksi elämme startupien kultaista aikaa. Vielä 1990-luvulla pienyrityksen liikevaihdosta leijonanosuus saattoi mennä tietotekniikan laitteisiin: nyt laskentatehoa, kapasiteettia ja palveluita on saatavilla esimerkiksi pilvestä murto-osalla entisaikojen hinnoista. Tämä on erinomainen uutinen startupeille mutta huolenaihe konserneille, Thelen summasi. Esimerkkinä hän nosti esiin Liliumin, joka kykeni ilman suuryritysten resursseja kolmessa vuodessa toteuttamaan täysin sähköisen VTOL-lentokoneen, joka nousee ja laskeutuu pystysuoraan helikopterin tapaan. Pioneersin pitchauskisan voitto meni tapahtuman kotimaahan: itävaltalainen Stromkind on kehittänyt vedessä kulkevan drone-aluksen, jota voi hyödyntää esimerkiksi kuljetuksiin, levän puhdistukseen tai tulipalojen sammuttamiseen.

4. Liikenteen tulevaisuus

Brad Templeton kertoi vakuuttavasti robottiautojen aiheuttamasta disruptiosta. Hän tulkitsi Mooren lain tulleen liikenteeseen ja herätteli autoteollisuutta uuteen todellisuuteen: jatkossa ei enää myydä autoja vaan matkoja.

Kiinnostavinta Templetonin esityksessä oli itseohjautuvien autojen yleistymisen seuraukset: liikkumisen vaivattomuus muuttaa paitsi etäisyyden myös sijainnin merkityksen. Jos paikasta A pääsee paikkaan B halvalla ja nopeasti, mitä tapahtuu parhailla paikoilla olevien kiinteistöjen arvolle? Jos autoilu on yhä enemmän palvelu, ei samassa määrin tarvita autolainoja tai -vakuutuksia. Entä radioala: jos autoillessa ei tarvitse ajaa, voi olla, että ihmiset haluavat tehdä jotain muuta kuin kuunnella radio-ohjelmia.

Alan uusia tuulia edusti muun muassa italialainen OSVehicle modulaarisella sähköautollaan sekä tanskalainen Spiri, jonka yhteiskäyttöautoissa kuluttajia houkutellaan kuljettajiksi tarjoamalla matka heille ilmaiseksi, mikäli he ottavat kyytiin muita matkustajia. Matkustajille hintatason väitetään olevan julkisen liikenteen tasoa.

5. Viro vetää

Moni meistä sen jo tietääkin: eteläisellä naapurimaallamme pyyhkii hyvin. Hyvin markkinoitu e-kansalaisuus, jonka avulla esimerkiksi yrityksen ja pankkitilin perustaminen onnistuu käden käänteessä, on saanut paljon julkisuutta ja tuntuu todella vetävän yrityksiä Viroon. Keskusteluissani kahden päivän aikana törmäsin kahteen yritykseen, jotka ovat muuttaneet Viroon: yksi näistä on Intelflows, joka päätti muuttaa Kööpenhaminasta Tallinnaan.

6. Kikkailua vai klassikoita?

Tapahtumassa puhuttiin jonkin verran myös markkinoinnista ja myynnistä. Tukevalla asialla oli Dropboxin ja Tinderin kasvattamisessa kannuksensa ansainnut ja Uberin leipiin siirtynyt Andrew Chen.

Chen painotti turvaamista alan klassikoihin, kuten My Life in Advertising -kirjaan, ja suositteli luottamaan ideoihin, jotka ovat yli vuosisadan vanhoja. Kun koetellut markkinointitaktiikat yhdistää uusien teknologioiden ja kanavien hyödyntämiseen, voi odottaa hyviä tuloksia. Chen antoi paljon puhuvan esimerkin edelläkävijyyden tehosta: siinä, missä mainosbannerin CTR-lukema Wired-verkkolehdessä vuonna 1994 oli 78 prosenttia, on se nyt vaikkapa Facebookissa prosentin kymmenyksien tasolla.

Pioneers_2-027969-edited-156828-edited.jpg

Meitä suomalaisia perässähiihtäjiä voi kuitenkin rauhoittaa Chenin huomio siitä, että alkuperäinen innovaattori on harvoin voittaja. Google, Facebook ja Tesla, mikään näistä ei ollut ensimmäinen alallaan. Menestyksen salaisuus piilee toteutuksen laadussa.

 

Tilaa-Netprofilen-uutiskirje

Tagit: Teknologia, #netprofiletour, Tapahtuma, Pioneers Festival

Kirjoittanut

Twitter